sunnuntai 21. elokuuta 2011

501.



postaus tämä tässä nyt, vau!
Kiitos sinulle, joka käyt kylässä,
lukemassa päiväkirjaani, katsomassa kuviani.
Ilman sinua en tätä pitäisi.

Niin tärkeäksi on tämä tullut,
välillä mietin miksi.
Ja sitäkin mietin, miksi on niin paljon vaikeampi
kirjoittaa oikeaa päiväkirjaa, sellaista ihan omaa, salaistakin.
Yritän aina välillä, ja kyllä pientä alkua on syntynytkin,
sitten se aina jää.
Ehkä juttu on siinä, että siitä puuttuu kuvat.
Ne, mitä tarvitsen ja mitkä tähän saan.

Aloitin tämän ajatuksella, että kuvat ovat tärkeämpiä.
Matkan varrella olen jäänyt kiinni sanoihinkin
ja olen niin iloinen siitä. 
Kuin olisin löytänyt puuttuvan palan, vanhan toverin.

Kiitos sinulle, joka käyt,
maailmassani.


 



11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos sinulle.
Hyvin viihtyy lukijana.

tinttarus kirjoitti...

Täällä on aina niin levollisen lempeää ja herttaista. Niin sanoin kuin kuvin.♥

Katja / Lumiomena kirjoitti...

Täällä on helppo viihtyä. Osaat pukea elämän sanoiksi ja kuviksi, arkisen ihmeelliseksi.

Anonyymi kirjoitti...

Voi, niin mones jo! Ihan alusta en ole ollut täällä mukanasi, mutta melko pitkään kai kuitenkin. Kiitos Sinulle Satu - niin kauniita ovat sanasi ja kuvasi, niin tärkeä Sinäkin olet.
Sari

Anonyymi kirjoitti...

Tinttaruksen sanoihin yhtyen!Rauhoittaa, osaat asiat ja kuvat kaikista kiireistäsi ja harmeista huolimatta ihanasti, myönteisesti esittää!Elämänmyönteisyytesi heijastuu ja tarttuu lukijaankin! Kiitti Sinulle!
AL

himalainen kirjoitti...

Voi kiitos Satu sinulle! Sinun paikkasi on niin lämmin kyläilypaikka, tuntuu että täällä saa olla ihan oma itsensä, sinä olet lämmin. Autat huomaamaan ja näkemään.

Minustakin ne kuvat on yllättävän tärkeät, samoja hankaluuksia ihan oman päiväkirjan kanssa.

Katsoitteko jo Kuninkaan puheen?

villasukka kirjoitti...

Kaunista syyssunnuntaita!

Marja kirjoitti...

Suuri kiitos sinulle, kun jaat maailmaasi.

pikkujutut kirjoitti...

Suurikiitoa sinulle.
PS.Toipumista pienelle!

Päivikki kirjoitti...

Täällä on ilo käydä!

Prisca kirjoitti...

Kiitos itsellesi! Täällä on niin mukava käydä. Rehellisessä ja lempeässä maailmassasi.