sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Ihana pieni


ja niin liikuttava!
Katsokaa nyt, mitä tyttö toi eskarista.
Kehikolla kudotun työn,
koko 12x15 cm.
Olen ihan tohkeissani tästä,
se on niin suloinen,
itse tehty,
hirmuisen tärkeä
ja juuri Kiko-pupulle sopiva löhöilypatja.

Olen tosi kiitollinen,
että siellä tehdään,
kokeillaan, kannustetaan.
Paljon sellaista, mikä lähtee lapsilta itseltään.
Arvokasta!

Eilen tyttö meinasi, että tämän voisi laittaa seinälle.
Taatusti,
maailman suloisin taidekäsityö,
sanoo tämä äiti.





lauantai 22. tammikuuta 2011

Hömpsähdin





kirpparilla ruusulautasiin.
En tiedä kuinka siinä niin kävi,
mutten voinut asialle mitään.
Nyt ilmeisesti keräilen ruusulautasia.
En todellakaan tiedä miksi,
sen vain tiedän, että näin silmissäni
juhlapöydän täynnä erilaisia ruusulautasia
ja lautaset herkkusia pullollaan.

No, yritän nyt toipua tästä.
Kukkakaupassa kävin hakemassa
valkoisia tulppaaneja,
yhdeksän oli mulle jäljellä, ne otin
ja kaksi tuollaista kaunotarta,
olisivatkohan olleet jättileinikkejä.
Hurmaavia minusta.

Aion nyt tuijotella niitä
ja siemailla vaaleanpunaista kuohuviiniä,
kun kerran hömpsähtelylinjalle on lähdetty.
Lauantain kunniaksi!



torstai 20. tammikuuta 2011

Piparminttuteetä



ja mandariinejä on kulunut viime päivinä,
herkkuja molemmat.
Ajatukset ovat lentäneet käsityön merkitysten pohdinnoissa
ja laskeutuivat paperillekin ihan aikataulussa.
Töitä, loskaa ja univelkaa.
Tänään hemmottelin itseäni
ja ostin ihanan harmaan jättineuleen,
käpertymissuojan.
Pian lähden pilates-tunnille,
kiskon ryhtini ojennukseen siellä
ja venyn taivaisiin.
Perjantaihin on hyvä astua suoraselkäisenä.

Ja jotta uskoisitte, että kyllä minä vielä
käsitöitäkin teen,
niin todistuskappaleina seuraavat...

Pirteän punaiset pönäkät säärystimet
ja tekeillä
haaveellisen harmaat hyvin pitkät säärystimet.
En voi kehuskella tekemisen vaativuudella,
mutta nämä ovatkin sarjassamme
aivotonta aikaansaamista kuitenkin omin kätösin tehtynä
juuri ennen nukahtamista.






Heljä Järnefelt on sanonut,
että miellyttävä käsityökokemus voi saada aikaan sen,
että käsillä tekemisestä voi muodostua
yksilönä olemisen tapa.

Minä allekirjoitan.



maanantai 17. tammikuuta 2011

Mieli karkaa



vielä lauantain pakkaskauneuteen,
auringonlaskun lumoavaan hetkeen.
Sen hetken kuvilla menen tämän viikon, täälläkin.
Niin myös arkitouhuissa,
kesken kaiken onkin hyvä livahtaa
ajatuksissa muualle,
kuvaan, ehkä alkavaan tarinaan,
hiljaiseen hetkeen.
Varsinkin, kun mieli on avarampi muutenkin,
viime viikkoon verrattuna,
silloin ajatuskarkailu on vieläkin nautinnollisempaa.

Ihan kuin veneet talviunilla,
minäkin karkaan jäärantaan.





sunnuntai 16. tammikuuta 2011

And the sun is shining


täällä tänään kuudelle onnekkaalle!
Arvonta on suoritettu.

Haluan kiittää iloisena
kaikkia teitä osallistumisesta
ja huiman kauniista palautteesta kommenteissanne!
Tästä on hyvä jatkaa kolmatta vuotta,
kultaisten sanojenne kera!
Olen myös iloinen siitä,
että niin moni hiljainen lukija laittoi nyt viestinsä,
teitä onkin paljon siellä!
Mukava kuulla teistä,
olette kaikki tervetulleita!
Ja on myös hauskaa löytää uusiin blogeihin tätä kautta.





Arvonta suoritettiin tyttöjen avustuksella.
Nostivat vuorotellen nimen purkista
ja onni suosi tällä kertaa seuraavia

Merruli
Himalainen
Hella-Stella
Hantta
Muruska
Vimma

OI ONNEA KAIKILLE!




Pienen auringon lähetän sinulle,
kunhan laitat ensin osoitteesi sähköpostiini.

Kiitos kaikille!



lauantai 15. tammikuuta 2011

Auringon kanssa samaa matkaa



ajelin kotiin tänään.
Huima valo, sellaista ei ole hetkeen näkynytkään.
Piti oikein pysähtyä ja ihmetellä,
hengittää hetki pakkasta, valon säihkettä, kauneutta!

Erään järven rantaan ehdin juuri siihen hetkeen,
kun taivaanranta vei auringon valoksi muualle.
Jäi hauras sumu ja
hento vaaleanpunainen hiljaisuus.





Kotimatkalla koulusta joka toinen lauantai
tekee mieli aina pysähtyä hetkeksi,
rauhoittua jonkin kauniin äärelle.
On tullut jo tärkeää huomioitavaa matkalle.
Että onko pienellä lammella sumu vai aurinko ympärillään.
Mahtaako maailman liikuttavin puumaja olla vielä paikallaaan,
niin huteralta kun näyttää.
Kurkin keltaista pirteää piparkakkutaloa,
se on varmasti elämää täynnä.
Ja hiljennän aina
väsyneen talon yksinäisten verhojen kohdalla.
Etten häiritse.

Metsien eläimiä ei tänään näkynyt teiden varsilla,
mutta matkalla Forssasta Somerolle
vastaan tuli sauna.
Traktorin kyydissä oli,
toivottavasti pääsevät perille kesään mennessä.



Huomenna on arpajaiset siinä puolen päivän jälkeen,
kun on valoa.
Olen tänään virkannut pikkuruisia
aurinkopalkintoja,
katsotaan keitä onnistaa!

Ja vielä ehdit osallistua!





keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Punaiset neilikkani





jaksoivat niin ihmeellisesti kaikkien juhlien yli arkeen asti!
Nyt vasta muutama niistä nuupahti,
silti kauniita minusta.
Punainen, niin vahva ja täyteläinen, lämmin.
Hyvä ennen kevään raikkaita värejä.

Tänään menen ajoissa nukkumaan.
Huomenna alkaa tämän vuoden pilatekset, riemuitsen!
Perjantaina ajelen koulupäiville, pakkaan niinet mukaan.

Mies oli purkanut ja pilkkonut joulukuusen pois,
ihana avara koti odotti
kun pimeästä, liukkaasta palasin.
Kiitos.