torstai 3. maaliskuuta 2011

Tunnelma



kuvisluokassa on ihan omanlaisensa.
Kynät
paperit
pensselit
värinapit
keskeneräiset työviritelmät pöydillä
fiksausta odottavat hiilityöt
rätit ja säämiskät
intensiivinen keskittyminen
jokaisella tekijällä omat mietteet
hiljaisuus, ehkä musiikki taustalla
ja se liikuttava väripilkkuinen pesuallas.

Niin oli viime lauantainakin
luonnostelun ja piirtämisen tunneilla
aamusta iltapäivään.
Tiivis ja tekevä tunnelma.








Minä en ole piirtäjä, en maalari.
En sillä tavalla intohimoisesti kuin esimerkiksi kameran kanssa.
Joudun opettelemaan joka kerta alusta,
kyllä sitten vähän opinkin,
mutta tiedän, että pitäisi pitää taitoa yllä tekemällä,
muuten se katoaa tuuliin.

Samassa pisteessä taas.
Tykkään kyllä ja on mielenkiintoista,
haluaisin osata hyvin.
Mahtaisinko tällä kertaa jo ottaa opikseni,
tehdä piirtämisestä ja maalaamisesta oikeasti yhden työtavan?

Lyijykynistä ja hiilestä tykkään eniten.
Pensselien kanssa on vähän epävarmaa,
ovat ne joskus tahtoonikin taipuneet.
Saa nähdä mihin nämä kurssit johtavat,
saavutanko viimein palon,
sellaisen mikä joskus pienenä tyttösenä oli
piirtämistä ja maalaamistakin kohtaan.



6 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Sinä olet jo hyvällä matkalla päämäärääsi♥

Katja / Lumiomena kirjoitti...

Minä viihtyisin tuolla. On kaksi kodin ulkopuolista paikkaa, joissa oloni on aina kotoisa: kirjastot ja kuvisluokat. ♥

Kirjailijatar kirjoitti...

Minusta kuvisluokat ovat mahdottoman kauniita paikkoja, kuten taiteilijoiden ateljeetkin. Ne ovat niin täynnä luovuutta ja kauneutta, rohkeutta ja herkkyyttä. Kauniita kuvia.

Päivikki kirjoitti...

Minulla on onni olla näissä tunnelmissa päivittäin. Valinnaisryhmien tekemisen palo on kyllä käsinkosketeltava.
Nyt vain valitettava murhe on koulumme "terveys".

tinttarus kirjoitti...

Eniten olen tämän en-vaihtaisi-pois-vuorotteluvapauteni aikana kaivannut kuvistunteja pienten kanssa. Pölypastelliliituihin olen tykästynyt.Niillä jokainen saa upeaa aikaan.
Pitäisi enemmän antaa itselleen intensiivisiä tekemisen hetkiä. Jospa kevät innottaisi ihan näin kotioloissa kokeilemaan onko luovuudesta edes lupaus tallella:)
JA ainahan sitä voi alkaa metsästää...:)

Kuljettakoon luovat tuuloset siveltimesi tansseja!
Heilahdelkoon hellästi hiilet kätösissäsi!
Piirtyköön kaikki se ihanuus, joka sinussa on, papereille.....

Aurinkoista viikkistä!

Satu kirjoitti...

Maria! Kiitos, niin toivon :)

Katja! Niin, juuri niin, kuulostaa tutulta!

Kirjailijatar! Totta, ja kuinka paljon ajatuksia niihin tiloihin sisältyykään, voih! Kiitos lämpöinen :)

Päivikki! Kyllä, silloin kun on valinnaista, palo on varmasti ihanaa! Uskomaton tilanne siellä teillä, harmi!!

tinttarus! Ihana, lupaus on varmasti tallella sinulla! Vaikka ei metsästyskään hullumpaa ole! :) Niin kauniisti mulle toivottelet, kiitos, olen ihan liikuttunut sanoistasi! Voi hyvin, aurinkoa, iloa!