Hei hei elokuu

hellyydellä sinut hyvästelen,
lämmön ja lempeät tuulesi
hengitän itseeni,
rauhalliset värisi painan mieleeni
ja niiden voimalla asetun pimeneviin hetkiin,
hiljaa onnellisena.

Elokuu on ollut pitkä, silti lentänyt siivet selässä.
Paljon on mahtunut näihin loppukesän, alkusyksyn päiviin.
Kuun alussa vielä niin täysillä lomalla,
villinä kirmattiin vapaudessa,
sitten lapset aloittivat koulut ja päiväkodin,
minä uudessa työpaikassa,
mies omien soittimiensa ja oppilaittensa keskellä.
Nyt päästy harrastuksiinkin kiinni,
arki on täynnä ja antoisaa.
Kuukaudessa lomavireestä arkiseen meininkiin.
Viljapellotkin valmistuivat.

Mieli hyvä. Kiireisestä tahdista huolimatta.
Elokuisella energialla täytetty.

Eilisen värit

muuttuivat päivän mittaan.
Aamulla satoi lämpimästi,
oli harmaata,
kastuin kaupungilla ruskeassa neulepaidassani
ja päässä pyöri lilan eri sävyt.
Kummitytön villasukkia varten ostin pinkkiä lankaa
ja lisää tuota tyttären Baktus-lankaa,
Novitan unelmapehmeää Pehmo vauvaa.
Pikkutytärkin haluaa huivin
ja tottakai samanlaisen herkkuvärisen.

Päivä muuttui oranssiksi,
ihana aurinko lämmitti kuin kesällä
ja torilta poimin mukaani kiitollisena kanttarelleja pussillisen,
saatiin naminami-kastiketta.

Ja villalankakeriä, syksyn hehkuisia
pyörittelin käsissäni ja mielessäni
pitkin päivää...
niin monta asiaa tekeillä,
aatoksissa, haaveissa,
nyt pitää keskittyä saamaan asioita valmiiksikin.

Kauniiden kuihtuneiden keskellä
parvekkeellamme loistaa vielä
ainakin nämä.

Huomasin, että tämä on sadas postaukseni.
Tykkään niin tästä blogimaailmasta!
Kiitos sinulle,
joka kävit tämänkin lukaisemassa!

Hihii

sain tällaisen "kloorian" Ireneltä!
Tämän myötä kerron viisi asiaa mistä pidän...

Oma perhe ja yhteinen elo tietenkin ylitse muiden,
mutta sitten viisi mieluisaa asiaa...

1. Kuvat, kuvaaminen, mielikuvat...

2. Käsillä tekeminen ja jokasortin materiaalit

3. Kirjat, lukeminen ja kirjoittelu

4. Syöminen (suolaista ja makeaa) ja juominen (vedestä viiniin)

5. Luonto suurine rikkauksineen ja aitoine ihmisineen

Kiitos Irene tästä!

Laitan eteenpäin Lankastialle!
Käykääpä muutkin kurkkaamassa hänen mukavaa blogia!

Merirosvoja

juhlimassa meillä eilen.

Oli herkuttelua
aarteenetsintää
ongintaa
hyvää rosvomusaa
tanssia ja ilakointia...

...ja hyvin onnellinen ja tyytyväinen
5 vuotias tyttönen.

Vauhtia

ja vipinää
koko viikko,
aamuista iltoihin.






Seassa pieniä pysähtyneitä hetkiä.
Niistä pidän kiinni,
tiukasti.

Menen taas, moi!

Ihastuin

näihin viikonlopun hiljaisina vapaapäivinä.
Ihmettelin niitä joka valossa ja hetkessä.
Kaikessa rauhassa,
kotipiilossa.
Välillä sisältä kantautui
suloista kanteleen sointia...
Senkin kuulin, kun muuten oli niin hiljaista.

Sitten istuskelin sohvalla pitkät pätkät,
katsottiin miehen kanssa mm-kisoja
ja kudoin viimein oman Baktus-huivin,
viljapeltojen värisen.

Tykkään niin kovin tuosta langasta,
Silky Tweed Anttilan valikoimista,
rouheinen mutta pehmeä.

Pian saa ottaa anorakin käyttöön
ja huiville siihen
kaveriksi kukkanen.

Hetket kaksin ovat aarteita.
Kasvavat suureksi voimaksi.

Hei mennään piiloon

ihan kaksin vaan.

Ollaan hiljaa,
ettei kukaan löydä.

Shhh...