tänään kaikessa.
Suvivirsi.
Hyvästejä.
Ruusu ja kyynel.
Voisiko se olla ruusukyynel?
Sellainen hyvä ja kaunis,
haikea kyynel,
mikä lopulta vahvistaa.
Kuvassa kuitenkin omenankukka,
hyvin haikeana sekin.
Koko kevään on mielessä soinut
se Juicen Suloista ja haikeaa,
niin nytkin.
Pakahduttaa,
vahvoja tunnelmia meneillään pojan kanssa,
joka on saanut kuusi ensimmäistä kouluvuotta päätökseen.
Uusi tie edessä
hänellä, meillä.
Eikä vain koulutie,
vaan elämän ja nuoruuden
hyvin hämmentävä tie.
Suvivirsi.
Hyvästejä.
Ruusu ja kyynel.
Voisiko se olla ruusukyynel?
Sellainen hyvä ja kaunis,
haikea kyynel,
mikä lopulta vahvistaa.
Kuvassa kuitenkin omenankukka,
hyvin haikeana sekin.
Koko kevään on mielessä soinut
se Juicen Suloista ja haikeaa,
niin nytkin.
Pakahduttaa,
vahvoja tunnelmia meneillään pojan kanssa,
joka on saanut kuusi ensimmäistä kouluvuotta päätökseen.
Uusi tie edessä
hänellä, meillä.
Eikä vain koulutie,
vaan elämän ja nuoruuden
hyvin hämmentävä tie.
8 kommenttia:
Minäkin näin tänään tuttujen oppilaiden silmäkulmissa ruusukyyneleitä.
Kunpa kaikki tänään ruusunsa saaneet kutoset, se sinunkin, uskaltaisi kantaa lapsuutta mukanaan vielä monta vuotta -antaisivat aikaa itselleen ja toisilleen olla pieni ja tarvitseva.
Kirjoitit Satu niin samoja tunteita, mitä täällä meilläkin. Suloista ja haikeaa yhtäaikaa, kyyneleet ovat niin lähellä. Paljon isoja asioita. Tuntuu kuin katsoisi meidän ja pojan elämää nopeutetulta filmiltä, kuusi vuotta koulua takana niin nopeasti.
Kunpa juuri noin olisi kuin Merruli sanoi, että nämä nuoret uskaltaisivat kantaa lapsuutta mukanaan vielä monta vuotta.
Hitaasti totuttautumista, sellaisia hetkiä, kuuntelevaa oloa. Kaikkea hyvää kesäpäiviin teille!
Vanhempana on jaksettava antaa tilaa ja mahdollisuus oloiluun ajattelen .Tärkeintä on vaalia lapsuuden rauhaa ja hoputtamattomuutta.Elämä kuljettaa omassa tahdissaan ei lisätä siihen turhaa kiire vauhtia.Onneksi lapsilla kesä .Kesä ja ajattomuus edes hetken vihdoin taas edessään.
Onnea sinulle ja lapsellesi .kun yksi ovi sulkeutuu aukeaa uusi ovi tai ikkuna...
halit♥
Minä rupean joka kerta parkumaan, kun Suvivirsi soi. Sille ei vaan mahda mitään, niin paljon tunnetta...nyt en kuullut Suvivirttä, joten jäi itkut itkemättä.
Liikutuin... hyvin samoja tunteita täällä. Vaikka mikään ei varsinaisesti pääty vielä tänä vuonna, mutta kevätuhlissa on jotain kovin suloisen haikeaa. Itkin lähes kokoajan -kahdessa eri juhlassa...
ruusukyyneliä, voisiko sitä enää paremmin ilmaista!
suloisen haikeaa tämä elämä-
onnea pojallesi!
Merruli! Ruusukyyneleitten päivä oli lauantai. Voi miten osuvasti ajattelet ja sanot, juuri tuota minäkin toivon, mutta olen ihan hukassa pojan kanssa, joka on niin jo olevinaan iso...Vaikea aika nyt, toivon, että kesä hieman pehmentää pojan oloa. Kiitos sinulle kun kävit ja kauniisti ajattelit!
himalainen! Ihana sinä siellä, ihan samat tunnelmat ja tuntemukset, samaa tahtia kuljetaan, himalainen :) Toivon rohkeutta pojille, olla omanlaisiaan. Ei ole helppoa tuossa vaiheessa, voi vaan itse olla vahvana tukena. Aina ei osaa, mutta aina kannattaa yrittää.
Kiitos, sitä teillekin toivon! Ajattelen usein ja ihan pian kirjoitankin, uskotko (ymmärrän jos et! ;), kesätuulessa ehdin rauhoittua ja keskittyä tärkeisiin.
Kiitos kun kävit juttelemassa.
maria! Niin, täytyy osata siirtyä eteenpäin, äidinkin :) Kun osaisikin olla hoputtelematta ja kun lapsetkin osaisivat edetä rauhassa, siinä haastetta. Välillä olen ihan hukassa pojan kanssa, kuin tutustuisi uuteen ihmiseen.
Onneksi on todella kesä, heillä ja meillä. Jokainen lähti ekaksi viikoksi omaan lomakohteeseensa, kun me pakerretaan töissä. Maria, kiitos ajatuksistasi, käynnistä täällä, ihana kun olet.
Kirjailijatar! Minä kuulin kaksi ja monta muuta haikeaa ja jonkun hauskankin laulun, itkettää ja nauratta yhtä aikaa, kurkkua kuristaa ja pakahduttaa! Oikea tunnemyllerryspäivä oli lauantai! Tytön ope jäi eläkkeelle, mies, oli päättäjäisissä frakki päällä, oih! Ihana kun sinäkin kävit täällä puhelemassa!
aurinko ja kuu! Meilläkin oli kahdet juhlat, lapset eri kouluissa ja todentotta oli suloista ja haikeaa, molemmissa. Sitten vielä muistaa oman tunteen aikoinaan kevätjuhlissa, niin odottava, kirpeä, raikas! Ihana kun kävit täällä tunnelmoimassa, kiitos.
Ritva! Kiitos, kyllä kaikki onni on tarpeen nuorelle, hämmentyneelle! ja äidille myös :)
On suloista ja haikeea elämää, onneksi niinkin!
Kiitos Ritva taas, olen niin iloinen käynneistäsi, sanoistasi.
Lähetä kommentti