monet maailmat kun koulupäivillä oltiin.
Jokainen oli luonut oman heimon
ja valmistanut heimollensa neljä soitinta.
Voi että, mihin maailmoihin päästiinkään!
Omani oli sieltä metsästä, sammaleitten seasta.
Minulla soi
kumisevat tammenterhot
kaarnainen rumpu
kilisevät kiiltävät
ja hiljaisuus.
Hillitöntä virtaa saa stressaantunut etäopiskelija
näistä lähiopiskelupäivistä!
Tällä kertaa nämä upeat maailmat sitä antoivat ,
hyvä meininki mainiossa porukassa!
Kiitos seurasta
ja tsemppiä taas hetkeksi yksinäiseen pakertamiseen!
Jokainen oli luonut oman heimon
ja valmistanut heimollensa neljä soitinta.
Voi että, mihin maailmoihin päästiinkään!
Omani oli sieltä metsästä, sammaleitten seasta.
Minulla soi
kumisevat tammenterhot
kaarnainen rumpu
kilisevät kiiltävät
ja hiljaisuus.
Hillitöntä virtaa saa stressaantunut etäopiskelija
näistä lähiopiskelupäivistä!
Tällä kertaa nämä upeat maailmat sitä antoivat ,
hyvä meininki mainiossa porukassa!
Kiitos seurasta
ja tsemppiä taas hetkeksi yksinäiseen pakertamiseen!
13 kommenttia:
mainiot tunnelmat ja kauniit kuvasi Satu!Hyvää lokakuun aikaa lämpöisesti
maria
kauniit on kuvat ja tuntuu olevan mahtava meininki teillä siellä :D kerrothan sille yhdelle tutulle paljon terveisiä!
Kuulostaa oikein mukavalta opiskelulta :) Ja kauniita kuvia. Minäkin voisin soittaa tammenterhoilla.
Hillitön virta kuulostaa jo ihan nautiskelulta! Jou-jou... hieno juttu ;D
Aika mukavan kuuloista opiskelua. Hienoa, että olet saanut innostua ja löytää uutta virtaa.
Me tehtiin soittimet artesaanikoulutuksen lopussa, kun näyteltiin hupinäytelmä koulun opettajista. Lopussa oli musiikkiesitys tehdyillä soittimilla. Yhdellä oli kuitenkin haitari, ettei ihan sekavaksi mennyt. Siitä on kivat muistot :)
hyvältä kuulostaa, kumisevat tammenterhot! ;)
Mää voin niin allekirjoittaa ton ilmaisun "stressaantunut etäopiskelija".
Energistä viikkoa sinulle!
Ja tämä kirjoituksesi sai harkitsemaan opiskeluja itsellekin. Kuvat- niin kauniita.
Voi Satu, IHANA on tämä blogisi! Kuvat ja tekstit menee suoraan sieluun ja sydämeen. Vain pintaraapaisun ehdin tutustua, mutta nyt jo on kyyneleet silmissä... Kovasti liikahtelee siis sisuksissa ainakin mulla. Mukavia syyspäiviä sulle toivottelee Katri koulusta. :-)
Ihan mielettömältä kuulostavia ideoita! Ihania! Millaisen heimon loit?
Maria! Kiitos sulle kultainen, niin jo lokakuu, melkein en ehtinyt tajutakaan. Kiitos, kun muistutit! :)
Mirka! On meillä hyvä meininki, kummasti saa voimaa porukasta, vaikka yksinpohdinnat välillä ovatkin synkkävivahteisia. Kerron! :)
Kirjailijatar! On se, mukavaa ja kyllä tietenkin myös työlästä. Mutta jos jotain haluaa, on sen eteen nähtävä vaivaakin.Kiitos :) Tammenterhoista lähtee hyvä kumina.
Päivikki! Kiitos, kyllä, nautiskelua! Jou! :D
Merruli! On se vaan, vaikka näin alussa ajaukset onkin menneet vuoristorataa. Mutta huomaan, alan kiinnittyä asiaan. Ja se uusi virta tuntuu aikas voimalliselta, olen innoissani! Kiitos!
elinam! Varmasti, voin uskoa! :) Meillä oli esittelyn päätteksi ihana rentoutus soittimilla, kaunis äänimaailma oli rauhoittava.
Huvilassa! Juu, kumisivat ne, mulla kumisee mielessä kaikki metsäinen ja luonnollinen... Ja juuri nyt kamala päänsärky, kurkkukivun kera, sairaslomalla...
Lankastia! Toveri! Kiitos! :) Stressaantuneet etäopiskelijat voisi myös olla heimo. Tässä olisi palaverin paikka, eikö? Tsemppiä! Valoa!
Pikkujutut! Kiitokset sinulle ja lämpimästi suosittelen opintoja, mitä tahansa!
Katri! Ihanaa, löysit tänne! :) Lämmin kiitos, kylläpä kauniisti sanot siellä, iloisena minä täällä! Sulle myös syysaurinkoa, lempeitä mietteitä, intoa kouluhommiin! Tervetuloa tänne jatkossakin!
Linnea! Kiitos :) Mun heimo asuu kaupunkien lähimetsiköissä. Sellaisia hyväntahtoisia tyyppejä, elelevät omassa maailmassaan, joskus saattavat näyttäytyä avoinmieliselle ihmisellekin,mutta useimmiten heitä havaitsee vain esim. oksan rapinana.
Lähetä kommentti