keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Yksinäinen odottaja



hankien keskellä,
viljelypalstalla vahtimassa,
sitkeästi ja varmana.
Että aurinko tulee vielä,
sulattaa hurjat hanget,
tuo lämmön, vihreän,
maahan elämän.




En ole talvi-ihminen ollenkaan,
mutta pitkästä aikaa talvi ei harmita,
lumi ei ahdista, pimeyskin on jo voitettu.
Sillä aina se on tullut,
se valo, lämpö, kesä,
vaikka kuinka sitkeänkin talven jälkeen.





10 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Voi sinäkin:D
Minä tyhjensin tänään toisen pihatuolini lumesta ja lohduttelin sitä lupaamalla että pian -n kolmen kuukauden kuluttua istun siinä aamukahveilla-
Hyvää Loppiaista Satu♥

villasukka kirjoitti...

Mukavaa loppiaista Sadulle!

Katja / Lumiomena kirjoitti...

Kevättä kohti mennään ja valon määrä on lisääntynyt huimasti! Itse olen talvi-ihminen, rakastan tätä vuodenaikaa, joka on samalla hivenen haikea, mutta silti onnellinen. Ja ajattele, pian koittavat helmikuun hanget ja sitten maaliskuu :)

tinttarus kirjoitti...

Hiljalleen...
En ole ennen nauttinut talvesta, tämä vuosi on erityinen. Ehkäpä kotonaolo antaa aikaa pysähtyä ihmettelemään eri tavalla. Olen kiitollinen.
Tuuli tuivertaa valkoista puuteria nytkin lisää....mutta kevät on taas päivän lähempänä. Ja kesä.
Loppiaispäivääsi hyviä hetkiä ja valoa.

Anonyymi kirjoitti...

Ihana, sitkeää ja varmaa odotusta täynnä oleva kuva. Kyllä se kesä vielä tulee. Itse viipyisin ihan mielelläni vielä pitkään talvessa. Rakastan poskipäitä nipistäviä pakkasia, paksuja hankia, talven (vähäistäkin) valoa...
Hyvää loppiaista Sinulle,
Sari

Ninnu kirjoitti...

Sinne vaan istumaan. Ei ois yksinäinen enää :-). Jonkun vaan pitäisi sitten ottaa sinusta tuolissa kuva... Siitä tulisi varmaan symppis otos.

Inkivääri kirjoitti...

Hauska ja kaunis kuva:) Niin, aina se kesä tulee ja aina jotenkin sitten ihmeen ja yllättävän nopeasti vaikka sitä ennätti odottaa...siellä uinuu lumivaipan alla odottaen aikaansa.

Ritva kirjoitti...

mitä se nalle puh sanoikaan...että hetki ennen hunajaa on paras- jotakin semmoista tuli mieleeni kuvastasi.

Paula kirjoitti...

Tein pari päivää sitten sovinnon talven kanssa. Vaikka talvi onkin kylmä ja pimeä, niin välillä se on aivan uskomattoman kaunis.

Satu kirjoitti...

Maria! Niin Maria, ajatella, ei siihen kauaa mene! Toisaalta olen nyt niin tykännyt tästä talvestakin, hyvä niin. Loppiainen oli ankea, mutta josko tästä viikonlopusta tulisi parempi.

Villasukka! Kiitos! Mukavaa viikonloppua Villasukalle! :)

Lumiomena! Hivenen haikea, voi miten kauniisti sanot, niin totta! Minä olen hirmu iloinen, että tämä talvi on tunutnut hyvältä. Lumi on ihanaa ja sitten kun sitä vaan tulee lisää koko ajan, maailma pysyy niin puhtaana. Kaunista, tosin saisi riittää jo. Hiljainen valkeneminen onparasta juhlaa!

tinttarus! Kuulostaa samalta, kuin minun ajatukseni. Onneksi joskus voi iloita jostakin uudella tavalla! Ihanaa viikonloppua sinulle!

Sari! Kiitos, Hyvää viikonloppua sulle! Talven raikkaus on ollut hyvää, pakkanen on terveellistä ja lumimaisema niin kaunis. Voi hyvin!

Ninnu! Totta! Käyn aika pian tarkistamassa onko se eräs keinu siellä hankien keskellä, se kesäkeinu, johon meinasin istahtaa sitten jos talvella siellä vielä yksinään on. Kuvasta tulisi ihana, sinä sen voisit ottaa! :)

Inkivääri! Kiitos! :) Niinpä! Ja vaikka valoa ja lämpöä odotankin, silti nautin tästäkin, se on onni.

Ritva! :D Ihana Sinä ja Nalle Puh! Kiitos kultainen!

Paula! Ihana, sovinto talven kanssa! Juuri niin, tät juuri tarkoitan, nauttia siitä, mitä on, nyt. Vaikka odottaakin!