torstai 18. helmikuuta 2010

WOW!





Onnea Peetu!

Olen koukussa.
Hieno laji.
Pitäisi päästä näkemään
ja kuvaamaan livenä.
Ja oppia hassu sanasto.




10 kommenttia:

vilukissi kirjoitti...

Pelästyin aivan ensin, että haluat alkaa harrastamaan...hienoja kuvia!

Lissu kirjoitti...

Yhdyn onnitteluihin. Vihdoinkin mitalitili avautui, vaikka kyllà minulle hyvà yrittàminenkin riittàà. Onhan maailmassa niin paljon lahjakkaista urheilijoita, ettei kaikki mitalit voi Suomelle tulla.

pilvikki kirjoitti...

Tämäpä oli hieno postaus!
Sä oletkin fanittanut ihan täysillä siellä, etkä suotta = )

Mirka kirjoitti...

juuh, minäkin tykkäsin!!

hurraa!!

Prisca kirjoitti...

On se vaan niin ihana!!!
Meidän keskimmäinen juuri meinaa mennä lautakurssille lomalla... mahtaa olla tunkua siellä...

Päivikki kirjoitti...

Täällä vanha täti joka harrastaa myös itse lumilautailua (hyppely on jäänyt vähemmälle ;D ) Totta turiset; hieno laji ja kerrassaan rento! Hyvä Peetu!

Kirjailijatar kirjoitti...

Hieno laji, se on vissi :)

Vimma kirjoitti...

Joo, ihan tärinässä katsoin itsekin Peetun menoa, sydän hakkasi ja kätöset puristuivat nyrkkiin, vaikka jo tiesin että hopiaa tuli. Huikea poika, kertakaikkiaan!

Satu kirjoitti...

Vilukissi! :D En sentään! Sukset ja minä huono yhdistelmä, saatika sitten tuollainen pelkkä lauta!! Kiitos! :)

Lissu! Niin, hyvä, että edes jotain! Noilla lautailijapojilla on ihana asenne.

Taru! Voi kiitos! :) Juu, hurahdin jo vuonna 1998 kisoja katsoessani, valvoin yöt syöttäen pientä vauvaa ja lautailu oli jotenkin niin hauskaa seurattavaa. Paljon muuta en muistakaan.

Mirka! Jes! Ihania ovat, vaatetusta myöten!

aurinko ja kuu! Vau! Varmasti tunkua, toivottavasti pääsee ja sinä sitten muistat heilua kameran kanssa siellä ja esitellä kuvia meillekin! Hauskaa lomaa teille!

Päivikki! OIKEASTI?? Nöyrästi täällä kumarran sinua kohti! VAUTSI! Onko lautailustasi valokuvia esiteltäväksi?

Kirjailijatar! Just det.

Vimma! Näin on, huikeaa menoa on ilo katsella!

Linnea kirjoitti...

Katsottiin koko porukka kisa, nauhoituksena tosin. JEE, hyvä Suomi! Esikoinen tuntee lajin, harrastaa, mutta ei pipessa. Tytärkin harrastaa, hiukan - ja on uskaltanut sen taannoisen lääkärireissunkin jälkeen taas streetille.
Tuplakorkki. Kiva sana :-)