tehdyillä hommilla ja nukutuilla tunneilla
on taipumus jättää jälkensä.
Tai pitäisi kai sanoa nukkumattomilla tunneilla.
Sillä hommia on ollut taas liikaa
ja sitä unta ihan liian vähän.
Mutta oli meillä kemut ja tehtiin vieraille rannekorut.
Piipahdin kirpparilla ja löysin mitä hainkin,
lautasia ja lasipurkin.
Kroppa pahassa jamassa, ei pilatesta tänään.
Ehkä hyväkin, olisin nukahtanut kesken venymisen.
Eikä koulutöille ole ollut sijaa, ei ajatustakaan.
Metsätarve, se on nyt.
Kävin pikavisiitillä nuuhkimassa,
toivon, että pian uudestaan.
Siellä henki kulki.
Kaikessa rauhassa.
3 kommenttia:
Kirjoitin paljon sanoja.
Deletoin.
Nyt huokaisen.
Metsä tekisi minullekin nyt hyvää.
JA tuollainen suloinen väriläiskä ranteeseen. Onnekkaita vieraita:)
Vahvistava halaus luoksesi.
Samanlaista täällä. Isoa väsyä, johon lääkkeeksi pakollinen pysähtyminen metsän reunaan ja välttämätön annos viheriää.
Voisin myös matkustaa, jonnekin missä höyryävät valmiit padat ja aika pysähtyy.
Jos ensi yönä vaikka ehtisi.
- Jenni
T! Kiitos samoin. Kiitos kun kävit :)
J! Yömatkailua höyryävien patojen ja pysähtyvän ajan luokse...oota, mä tuun mukaan!
Lähetä kommentti