tiistai 12. heinäkuuta 2011

Kirkossa.



Lomamme Bulgariassa oli enimmäkseen rantaloma,
mutta ennen matkaa ilmoitin haluavani nähdä
yhden kirkon ja yhdet rauniot.
Kirkkoja näin kaksi
ja toiseen ennätin sisällekin.
Retki Burgasiin avasi ovet
kauniiseen ortodoksiseen kirkkoon.






Arastelin kameran käyttöä,
mutta bulgarialainen opas tokaisi siihen,
että ei häntä haittaa...
Olisin voinut jäädä sinne istuskelemaan kaikessa rauhassa,
mutta "ei kirkoista kiinnostunut" seurueeni
paineli nopeasti ulos odottamaan lähtöä
kiinnnostavampiin kohteisiin.

Ehdin kuitenkin kurkotella taivaisiin,
huokailla kauneutta
ja lumoutua pienestä, liikuttavasta hetkestä.













9 kommenttia:

Ninnu kirjoitti...

Huikaiseva!

tinttarus kirjoitti...

♥ Olisinpa ollut matkaseurana taskussasi:)

Maria kirjoitti...

Isäni sai tänään ehtoollisen huoneessaan.huone muuttui kirkoksi.sinä olet saanut kokea kaunista loma-arjen keskellä.

Käsityönopettaja kirjoitti...

Mystistä ja koskettavaa. Hienot kattomaalaukset, turvallinen hämärä. Ortodoksisuuden "visuaalisuus" on jotain, mitä itse perusluterilaisena välillä kaipaan..
Hyvän "miniretriitin" sait keskelle lomaasi tuossa kirkossa :)

Ritva kirjoitti...

olisinpa ollut siellä kanssasi!
kiitos näistä kuvista!

Ritva kirjoitti...

ps. ja kaikista näistä ihanista luontokuvista täällä luonasi!
heleitä ovat, kuin runoja.
halaus!

Anonyymi kirjoitti...

Vaikuttava hiljaisuus, hämärä, tuohusten tuoksu... Kuvienkin kautta voi kokea kirkon levollisen rauhan. Siellä on ollut varmasti hyvä olla.
Sari

Satu kirjoitti...

Ninnu! Niin mustakin, kun joskus ehtisi rauhassa tutkiskella kirkotkin läpi...Hyvä, että oli edes tämä hetki! Ja huomenna on kiva päivä ;)

tinttarus! Toivottavasti jollain toisella retkellä, jolloin saatan viipyä pitempään näissä rauhan ja kauneuden paikoissa! :)

Maria! Voi Maria. Huone muuttui kirkoksi, niin varmasti! Voimia sinulle.

Ope! Totta, hyvin, hyvin mini kylläkin! Ja samaa mieltä olen, mystistä ja koskettavaa, todella kiehtovaa.

Satu kirjoitti...

Ritva! Ritva, niinpä, silloin olisi varmasti viivähdetty tovi jos toinenkin, eikös? :) Kiitos ihanista sanoistasi, heleys on kuin kunniamaininta, oih!! Halaus ja heinäkuun hehkua sinne sinulle!

Sari! Kyllä, se oli hiljainen rauhan hetki, pikainen, mutta vaikuttava. Niin kaunista. Kiitos Sari! Kaunista kesän kulkua!