sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Finlandia-talossa



oli hieno konsertti.
Soittamisen iloa,
esiintymisen riemua
ja koko salillinen
välitöntä tunnelmaa.





Blueskaava,
Nainen tummissaan
ja Takapihojen rocktähdet
soi Karvisten toimesta,
hienoa kuultavaa,
olimme kovasti ylpeitä!






Monen muun upean esityksen lisäksi
Kalle Salonen soitti urkuja,
soivatkin mahtavasti hienossa talossa!



perjantai 29. tammikuuta 2010

Kukkuu!






Oi perjantai!



Huomenna meillä on Helsinki-päivä. Menemme Finlandia-taloon Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n järjestämään konserttiin. Me muut kuulijoiksi ja mies työnsä puolesta, hänen ohjaamansa bändi Karviset valittiin yhdeksi esiintyjäksi konserttiin! Olemme kaikki innoissamme asiasta, bändistä puhumattakaan! Ehdimme pyörähtää kaupungillakin ja seuraksi saamme isäni sekä vanhan ystäväni. Onpa ihana lähteä pääkaupungin tuuliin virkistymään!




torstai 28. tammikuuta 2010

Äiti koita nyt muistaa



ettei perjantaiksi tule koskaan läksyjä, tokaisi tyttö, kun kyselin joko tehty.
Äiti koita nyt muistaa. Niin koitan, jatkuvasti, sata eri asiaa, tärkeämpääkin.
Onneksi on puhelimessa muistutus, töissä keltaiset muistilaput, kalenteri.
Tämä pää ei nimittäin todellakaan muista kaikkea, vaikka koittaisikin ihan
tosissaan. Muistilistoja, kauppalistoja, lista keskeneräisistä käsitöistä...

Eikä muistaminen ole ainoa asia, mitä pitäisi koittaa. Koita nyt ehtiä.
Nyt kun nämä pakkaset riepottavat ja fillarit eivät kulje, niin koitan ehtiä
joka paikkaan oikeaan aikaan. Tänäkin iltana tunnin välein ratin takana siirrän
lapsiani paikasta toiseen. Ja koitan muistaa samalla kun koitan ehtiä, että on
hiton liukasta, etten vain rysäytä kenenkään perään tai aja ojan pohjalle.
Kaupasta koitan muistaa hakea huomiseksi sapuskaa, minkä koitan vielä ehtiä
tehdä valmiiksi tänään. Täytyy kirjoittaa se kauppalappu. Että muistan mitä tarvitaan.

Tammikuu on ollut kiirus. Hirmuisen. Kaikkea en ole ehtinyt. Käsityörintamalla
hiljaista, vain harmaata neulomusta iltaisin muutama rivillinen. Mielessä kyllä
vaikka mitä värikästä, mutta kun ei vaan ehdi. Tämä ei ole valitus, en ole tänään
ollenkaan valitustuulella. Tämä on vain sellainen toteamus, itsellenikin, selitys siihen,
miksi vapaa-aikana ei ehdi. Ja samalla anteeksipyyntö teille, jotka odotatte arvonta-
palkintoja! Lupasin ne tammikuun aikana ja nyt joudun pyytämään hieman lisäaikaa...
Tulevat varmasti heti kun...ehdin.

Mutta minä olen saanut piikkimaton. Olen ihan innoissani siitä! Olen nyt kahtena iltana testannut ja tuntuu hyvältä!Piikkien päälle aion muistaa ehtiä asettua iltaisin!

Tyttö kysyi, ehdinkö silittää hama-helmityön. Vartti aikaa, ennenkuin sinne kauppaan
kirmaan. Ehdin. Se on ihanaa, että lapset ovat jo niin isoja, ettei joka kerta tarvitse
koko bändiä pakata mukaan. Kunhan muistan ottaa aina sen oikean lapsen kyytiin.



keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Tuulet puhuvat tänään


kyselemättä,
voimallisesti.
Pistävät puutkin puhumaan,
kuulen niiden kuiskeen,
kuulen tuulten vahvan soinnin.
Pyörittävät maailmaa,
lumia,
ajatuksia, kyselemättä.




Minulle on kuiskinut myös Paulo Coelhon
Alkemisti. Hitaasti, viivytellen, maistellen.
Kuiski unelmasta, omasta tiestä, merkeistä.
Kuiskeet jäävät mieleeni, voimistuakseen.


Näissä pakkasissa ja näissä tuulissa pitäisi
saada käpertyä lämpöiseen turvaan, nukkua
kevään viherrykseen asti. Alan olla umpijäässä.

Pyörittelimme tyttöjen kanssa sämpylöitä,
paistuvat uunissa. Iltapalaksi kera lämpimän
kaakaon. Sitten unille.



tiistai 26. tammikuuta 2010

Tämän tytön syntymäpäivä



tänään...
40 vuotta täynnä!

Yhä sama pyöreä muoto tallella,
mieltymys neuleisiin
sekä polvet usein edelleen kurassa!
Näillä mennään ja hyvin kulkee!



sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Väriä, lisää väriä!



Olen ihan hullaantunut
keltaisista tulppaaneista!
Katson, ihmettelen, kuvaan...
niin aina, kun saan kotiini tulppaaneja.
Kauniita kukkia ja niin varma kevään lupaus.
Että älkää hermostuko
vaikka tulppaanikuvia hyppelee täällä jatkuvasti!

Eilen eksyin lankahyllyille kaupassa
(olen yrittänyt välttää,
suunnittelin jopa ostolakkoa...),
ihan vahingossa, en ollenkaan aikonut.
Ja niin sitä taas mentiin...
Novitan uusia namusia,
kevään herkkuvärejä hyllyt pullollaan!
Ihastuin Puro Batik-lankaan
ja niin tyttökin,
neuletakin haluaa enkä ihmettele!
Tähän aikaan vuodesta oikeaa väriterapiaa!
Yritän nyt kuitenkin saada
yhden ankean tunmmanharmaan neulomuksen valmiiksi,
ennenkuin tartun noihin piristäviin lankoihin.




Mutta päivän paras
piristyspommi
löytyy täältä!
Katsokaa Naiset!


lauantai 23. tammikuuta 2010

Ikkunalla





paikka tärkeille.
Oi aurinkoa, kun tuli puolilta päivin esiin!
Sekin läikehti ikkunalla,
kosketteli tulppaanitkin,
oikealle valolle kiitos!

Puhuin ystävän kanssa.
Kiitos hänelle, ilo vaihtaa ajatuksia ihmisen kanssa,
joka elää samanlaista elämäntilannetta,
joka tietää puolesta sanasta mitä tarkoitan,
jolle voi sanoa, että just niin, sama täällä.
Ettei tarvitse selitellä, tuntea syyllisyyttä
tai valita sanojaan.
Saa jakaa ja saa ymmärtää,
kumpikin.
Niin uupumukset kuin ilotkin.
Senkin, ettei "omien juttujen" tekeminen
ole aina niin simppeliä arjessa, edes vapaapäivinä,
edes silloin, kun olisi muutama tunti ihan omaa aikaa.
Että pitää saada virittyä tekemiseen ennenkuin aloittaa.
Ettei jaksa sitä, että tekeminen keskeytyy vähän väliä.
Helpotti jo, kun toinen tajusi täysin mistä puhun.

Samaa myötäeloa kohtaa täällä.
Se on niin ilahduttavaa!
Keltaista valon loistetta kaikille!


perjantai 22. tammikuuta 2010

Kepeästi


ajattelin livahtaa viikonloppuun.
Mieli on tänään raikastunut,
pala palalta,
olen helpottunut siitä.
Nyt asetun ja rauhoitun,
kotikoloon pesiydyn
ja toivon näille vapaapäiville
muutamia käsitöitä
ja hyvää lukemista.

Perjantain perinteiset ensin:
koko perhe saunaan,
kiukaalle makkarat lämpiämään,
ranskalaiset uuniin
ja raikasta juomaa lauteille mukaan.

Rentouttavaa viikonloppua sinullekin!





torstai 21. tammikuuta 2010

joojoo


puhisen täällä
tälle päivälle ja tästä päivästä.
Pahasti tökkii,
ohimoita puristaa,
niskat kireänä,
mieli valuu pitkin ojanpohjia.
Ei auta vitamiinit, ei positiiviset aatokset,
eikä suklaakaan.
Siis nyppii.
Kaikki.


Vai voisiko vielä kääntää ajatukset
oikeille raiteille,
tämän päivän aikana?
Onnistuisikohan...
ja miten...



maanantai 18. tammikuuta 2010

Pyöreitä



on ollut mielessäni,
ympyräisiä,
pallosia,
hyrränä pyöriväisiä...

Keltainen kaulahuivi valmistui
ja odottelee keskeneräisenä huilivaa laukkua kaveriksi.
Ehkäpä ensi viikonloppuna sille aikaa.

Paperisydän antoi vinkin Sanna Vatasen kirjasta
Neulo, virkkaa, kirjo jämälangasta!
Sainkin sen heti kirjastosta
ja hullaannuin täysin
mm. tuosta pyörylähameesta!
Kaunis ja inspiroiva kirja!







Eilen meillä pyöri villihelmainen tyttö,
joka on hurahtanut maalarinteippiin
ja askartelee siitä joka päivä jotakin hienoa.
Tässä vessapaperirullista teipin avulla tehty ränni,
mikä innosti tyttöjä pitkään ja hauskaan pallonpuhalluskisaan.





Tänään pilatestunnilla rintarankani sai tyytyväisenä tuntea
pyöriviä, vapauttavia liikkeitä,
oi mikä nautinto!
Toisenlainen nautinto oli pyöreä laskiaispulla.
Tai oikeastaan kolme laskiaispullaa,
jos totta puhun.
Mantelimassalla ja kermavaahdolla, ehdottomasti.
Olo on aika pyöreä nyt!
Mutta hei, tasapainoinenkin!!

Millä täytteellä sinä haluat laskiaispullasi?





Värikästä,
iloisen pyöriväistä viikkoa sinulle!






perjantai 15. tammikuuta 2010

Tasapaino






elämässä,
ajatuksissa,
tekemisessä,
arjen hetkissä
ja vapaalla,
sen perään huhuilen.

En sano,
etteikö vuoristorataakin tarvittaisi,
villejä aatoksia
ja vallatonta menoa,
kyllä sitäkin haluan.

Mutta nyt eniten tarvetta
tasapainolle.
Ettei mieli karkailisi
ilman hallintaa
ja pää olisi niin täynnä,
ettei kroppa pysy perässä.
Välillä tunnen sen,
tasapainon.
Se on riemullista,
vapauttavaa.

Kuuluuko nelikymppisen päähän
nämä ajatukset?



keskiviikko 13. tammikuuta 2010

Arjesta hei!


En sitten lukinnut itseäni kotimajaan,
vaan kiltisti olen kipittänyt
arjen vilkasta reittiä eestaas.
Sentään jo pikku-lauantai,
että kyllä tästä taas suoriudutaan!

Ajattelin tänä iltana
hankkia hikeä pintaan
imuria perässä kiskoen
ja kuntofillaria sotkien.
Sitten haluan keltaisen kaulahuivini valmiiksi.

Nuutinpäivä.
Kuusi on ja taitaa pysyä.
Jos kuitenkin tyhjentäisi herkkuvarastot,
että edes jotenkin perinteitä kunnioittaisi.

Tykkään tästä lumotalvesta.
Kunpa vielä säilyisi.

Ei mulla nyt muuta.
Letkeää loppuviikkoa!




sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Jos voisi




jäädä tähän,
olla ja pysähtyä,
pesiytyä kotikoloon
ja viikonloppuun,
siniseen utuun,
lankakerien keskelle,
tekisi kankaista suojaisan majan,
ompelisi oveen salvan,
kirjoittaisi pitkän tarinan,
joisi lämmintä
ja hykertelisi piilossa hiljaa hihitellen.



Eikä tulisi nälkäkään,
sillä kuusenneulasia riittää.
Päätettiin pitää kuusi vielä viikon.




lauantai 9. tammikuuta 2010

Aamusella



ilmassa sumua
ja jännitystä...
ARVONTAPÄIVÄ!
Arvontaan osallistui huikeat 49 kommentoijaa!
Kiitos kaikille osallistumisesta
sekä mielenkiinnosta!
Kauniit sananne lämmittävät suuresti.
Oli myös ilo
kohdata uusia tuttavuuksia
arvonnan kautta.
Tervetuloa kaikille!







Onnettarena toimi pikkuinen tytär ja
jotain näistä pellavaisista,
vielä tekeillä olevista
lähteepi seuraaville kolmelle...



ONNEA VOITTAJILLE!
Villilintu,
Pikkujutut
ja
Mirka
(en kommentin kautta löytänyt blogiasi...
Mirkan mietteet?)
laittakaapa osoitetietonne sähköpostiini,
niin saatte tammikuun aikana palkinnon kotiin!

Ja kun teki niin mieli vielä nostaa yksi voittaja,
niin tytär kauan ja hartaasti sekoitteli lappuja
ja nosti sen, mikä parhaimmalta tuntui
ja lähettää jotain ihan hänen itsetekemää...

Minttumaarille
!

Onnea!




Onnellista lauantaita kaikille!






keskiviikko 6. tammikuuta 2010

Aurinkoa


rintapieleen,
voimavaraksi ja
kiitollisena jo näkyneistä auringonsäteistä!

Penaali kynille,
joilla teen tärkeät muistiinpanot
tälle vuodelle.
Ja tästä vuodesta.
Vakaana ja vahvempana,
toivon.

Olen villiintynyt
virkkaamaan ympyröitä.
Novitan Tempo
on mielestäni herkkulanka
ja nuo värit yhdessä...
minua nyt.
Ympyrät asettuvat pian
erääseen laukkuun.







WOW!
Upea määrä arpajaisiin osallistuneita jo kertynyt!
Kiitos teille suloisista,
kannustavista,
iloisista
kommenteistanne!
Minä hymyilen!

Ja vielä ehtii,
arvonta lauantaina.


maanantai 4. tammikuuta 2010

1 vuotias



on blogini tänään!
Pakkanen paukkui myös vuosi sitten.
Hauska ja antoisa on ollut tämä
ensimmäisen vuoden matka blogimaailmassa!

Kiitos teille kaikille lukijoilleni,
teille, jotka jaksatte vaihtaa pieniä ajatuksia
kommenttien muodossa,
ne ilahduttavat suuresti
ja saavat blogiin henkeä.

Juhlan kunniaksi
Satunkaa-blogin ensimmäinen
ARVONTA!

Jätä kommentti tähän postaukseen
ja olet mukana.
Arpajaisvoittona jotakin
pientä, pellavaista, satumaista
ja itsetehtyä!
Aikaa osallistua on perjantaihin asti.





Ja matka jatkukoon...



lauantai 2. tammikuuta 2010

Valkoinen



oli minulle vieras väri pitkään.
En pitänyt sen kylmyydestä,
en voinut ajatellakaan valkoista vaatetta ylläni,
valkoiset astiat ahdistivat
enkä ylipäänsä pitänyt koko väristä,
missään muodossa.

Opintojen päätteeksi pidimme
kahden luokkakaverin kanssa yhteisnäyttelyn,
jonka teemana oli valkoinen.
Kauhistutti.
Ajattelin, etten koskaan ikinä saa yhtään mitään aikaan.
Kuitenkin, hiljalleen,
löytyi kiehtovia kankaita,
valkoisia,
pehmeitä,
vanhoja verhoja,
inspiroivia,
valkoinen alkoikin yllättäin elää mielessäni...

Siitä syntyi monta juttua,
kankaita kertyi
ja tulin ystäväksi valkoisen värin kanssa.
Ihastuin sen puhtauteen, voimaan,
samalla kiinnyin lumeen, talveen, pakkaseen.
Näyttelyn nimi oli Lumiuni.

En vieläkään käytä valkoisia vaatteita,
eivät sovi minulle.
Mutta väriin olen kiintynyt
ja arvostan kovasti.



Lumiuni-puku





Talviperhosia



Halauksia Eija ja Heidi,
näyttelykaverit!




perjantai 1. tammikuuta 2010

Tälle päivälle



kun oli niin kaunista