Voi näitä vapaita

kun saa mennä ja olla mielensä mukaan!
Onnentyttö olen, koko viikon lomalla!
Tänään on tavattu ystäviä ja viiletetty pulkalla metsässä,
saatu punaiset posket ja herkkuja massut pullolleen.
On myös pelattu lautapelejä kotosalla,
syöty suklaata (niin ja brietä)
ja naurettu.
Olen lukenut, neulonut,
silitellyt kaunista ensi vuoden kalenteria,
ostanut mustan neuletakin,
järjestänyt työhuoneesta jouluhässäkän pois,
istunut rauhassa kotisohvalla.

Ja vielä jatkuu, vapaat.
Tätä tarvitsin, todella.

Meidän joulun

sävyjä
ja tunnelmia

Paras tuoksu oli saunavihdan
koivu.

Ja valossa on jo vahva henki,
oletko huomannut?
Päättäväinen ja varma.

Mieli lepää

talvitaivaalla
ja pienissä kauniissa asioissa.
Näissä päivissä,
nyt juuri,
kun olo vailla kiirettä
lepää minun mieleni.
Tyytyväisenä.

Joulurauhaa

teille kaikille!

Huisketta

huh heijaa!

Mutta nyt joululoma.

...ja näinä iltoina

ovat enkelit tanssineet kirkossa
ja oppilaat soittaneet juhlissa,
pakkanen paukkunut
ja maailma ollut vaaleansininen,
äiti ollut hermoromahduksen partaalla
koska joutuu viettämään liikaa aikaa töissä
vaikka haluaisi valmistella kotona joulua,
mutta neulonut silti hassuja tossuja,
onneksi on perjantai ja
koululaisetkin pääsevät lomalle
ja voi äitikin keskittyä hetken
omiin kotiasioihin.

Tänä päivänä

Sunnuntaiaamuna

pakkasta ja puhdas ohut lumipeite,
viimein näyttää oikealta.

Herätty aikaisin,
näin tämä joulukuu menee,
kun kalenteriin pitää päästä kurkistamaan
jo varhain.
No, nukun sitten joulun jälkeen.

Eilen sain pitää
pientä poikaa sylissäni
kastejuhlassa.
Nautimme kumpikin tilanteesta.
Yhdessä,
kummipoikani ja minä.
Vieläkin täällä tunnen tuoksun,
pieni vauva...

Perjantai ja pinaattikeitto

on erinomainen yhdistelmä
ja taitaa tulla meillä perinteeksi.
Mikä parempaa, kuin raahautua kotiin
hyydyttävän viikon päätteeksi
ja heittää pakastekeitot kattilaan sulamaan
ja kananmunat kiehumaan.
Ei vaadi paljon
ja syöminen tapahtuu ehdottomasti
olohuoneessa telkkarin tai kirjan ääressä.
Namiakin on.

Hurjat ruuhkat kaupoissa,
kaikkialla,
koko ajan.
Koitan vältellä.
Joulumieli ei löydy sieltä.

Viikonloppuna tiedossa juhlaa,
enkeleitä,
korttiaskartelua
(Tonttu toi lapsille sakset ja kartonkia
ja käskyn tehdä ystäville kortteja)
ja neulomista.
Ai niin, joulukortit kirjoitettava myös.

Tuli hiven valkeaakin.
Odotan pakkasta, on tulossa.

Tämän tytön Talvikassi

on ehdottomasti vihreä,
värjättyä pellavaa.
Sillä on musta puuvillavuori
ja välissä lämmin vanupehmuste.
Ettei palella.
Sillä on kyljessä lehtiä ja marjoja,
punaista ja vihreää.
Kun tuntui, että kuuluu olla.
Se pysyy hyvin olalla
ja on ihan tämän tytön oma.
Satumainen.

Kassia tehdessä tuli tarve
Talvikorulle.
Samaa sarjaa,
harmaaseen villakangastakkiin sopiva.

Talvikoruja syntyi muitakin
ja kesken vielä jokunen.
Pitää se talvi jostain repiä, eikö.

Paukkupakkanen
ja
Kuningatar Talvi

Lumiherkku

Oli ja meni

kaunokainen pakkanen
ja hetkellinen valo.
Ehdin pari kuvaakin napata, lennossa,
kun jonnekin taas juostiin
ja oli vartti aikaa.
Pää puskassa hetkisen
ja mieli oli hyvä,
ehdin sittenkin.
Valokuvaus on aika minimaalista juuri nyt.

Ja kyllä minä teenkin kaikenlaista pientä,
puikot ja koukku heiluu
ja helmiäkin vilahtelee
ja ihme kyllä,
joulukortitkin tulivat jo valmiina postista!
Että syntyy koko ajan, hiljaksiin.
Uskottehan.

Juhlaa

on tämä joulukuun alku,
erityisesti tänä aamuna
tuntui niin pakahduttavalta...
Kaiken pimeän jälkeen aamu oli lumoava,
vaaleansinisellä pakkastaivaalla loisti keltainen täysikuu,
maailma oli valkean peitossa,
hyvin pärjättiin ilman luntakin,
silti näkymä ja tunne oli mahtava!
Ei ole pitkään aikaan ollut niin kaunista.

Juhlaa on joka aamu,
lapsilla kalenterinsa,
itselläkin onnellinen mieli.
Se, että ainakin kaksi vielä
uskoo tonttuihin ja toivelistoihin
ja joulupukkiin.
Vaikka kolmas piilottaakin kalenterinsa,
kun kavereita tulee kylään.

Juhlia on ehtinyt olla jo muutenkin.
Pienin sai olla Oravana päiväkodin joulujuhlan
hienossa metsäisessä näytelmässä.
Lasten itse keksimä tarina, niin hieno!
Isompi tyttö tanssi Luistelijana
baletin joulunäytöksessä,
ilolla ja kauniisti!

Vielä paljon juhlaa tiedossa...
koulujen joulujuhlat,
töissä oma joulujuhla,
miehen työpaikan joulujuhliin mennään
kuuntelemaan oppilaitten musisointia,
poikakin siellä bändinsä kanssa,
kummipojan kastejuhla...

Sitäpä tämä joulukuu.
Juhlaa.
Tänään olisin halunnut
pitää talvijuhlat.
Ehkä pidänkin,
tässä ja nyt!
Pysyköön sinivalkea pakkanen!