aamupalaksi suklaamunia, käsityölehtiä, keltaista lankaa
ja kaksi innokasta pikku kättä.
Sitä riemua, kun ei mitään suunniteltua ohjelmaa koko päivälle!
Vanhemmat lapset reissussa ja pikkutytär pienessä nuha-lämmössä.
Harmistui, kun ei päässyt pyöräilemään...
Sovimme, että tänä päivänä pelaamme monta lautapeliä.
Afrikan tähti, Väriralli, Viikinkiseikkailu,
Kimble, Muistipeli, Cluedo
(Pikkutyttären suosikki jostain syystä, vaikkei tietty jaksa kuin hetken...
jatkettiin kuitenkin miehen kanssa loppuun ja tietenkin minä voitin!)...
Lautapelit tosi hauska ajanviettotapa, ja jossakin blogissa
sitä juuri puitiinkin...kommentoinkin, mutten harmikseni muista enää
blogin nimeä.
Välillä innostuttiin askartelemaan.
Käsipuu.
Isompi tytär toi sellaisen koulusta kotiin viime keväänä.
Nyt pienempi teki omansa.
Hauskoja ovat mielestäni.
Täytyypä tehdä töissäkin.
Kävin lenkillä. Juoksemassa. Juu-u, minä!
Oli aikas kivaa.
Kiitollisena nautin auringon mielettömästä lämmöstä,
purokin lorisi metsässä vapautuneena ja voi lintujen sirkutusta!
Ajatukset kummasti vapautuvat lenkkipoluilla...
mieleeni livahti uusi painokuosi-ajatus...
kuulin ihan selvästi kuinka metsä alkoi herätä kevääseen...
Neiti Villiviini on jo varmasti herännyt,
Rouva Oksasella takuulla kädet täynnä töitä...
Mitähän Herra Heinäselle kuuluu?
(Tämä höpinä liittyy kirjoittamaani tarinaan,
jonka pohjalta tein koulussa lopputyönä korsetteja.
Tarinalle on tulolla jatkoa.)
Mietin myös sitä, maksaisikohan joku palkkaa siitä,
kun minä vietän vapaapäivää...
neulon, askartelen, lenkkeilen,
siemailen raikasta juomaa, kirjoittelen blogia...
Voisin hyvin sitten jättää päivätyöni!
Siitäkin voi haaveilla näin vapaapäivänä!