lauantai 18. kesäkuuta 2011

Harmaa aamu



jona voi herätä hitaasti
(vaikka lapsi tuijottaa minua joka kerta
kun avaan silmäni),
keittää hiljaisuuskahvit,
juoda sitten hetken päästä,
virkata ensin tovi, ajatella,
avata parvekkeen ovi,
päästää raikas ilma ja lintujen laulu sisälle,
availla nukkuvien lasten huoneen ovia
kuitenkaan herättämättä heitä.

Rauhassa, pesässä.
Harmaa aamu, vapaus.




2 kommenttia:

Linnea kirjoitti...

Täälläkin tuo sama sävy. Olen yksin kotona ja tunnen itseni vähän friikiksi: siivoilin lipastonlaatikoita ja oli ihan tyytyväinen... ;-)

Satu kirjoitti...

Linnea! Niin sitä tulee hassuista asioista iloiseksi! ;) Nyt paistaa jo aurinko, mitens siellä?