perjantai 29. huhtikuuta 2011

Ravistelen arjen harteiltani





pudotan taakseni ja katson vain eteenpäin.

Vaahtera on puhjennut kukkaan
viikon aikana keittiön ikkunalla.
Se on kauneinta nyt,
niinkuin vihertävä koivukin.

Ajattelin huhuilla iloa,
kasvattaa appelsiinipuun,
etsiä oikeat langat kevätneulomukseen.



5 kommenttia:

Maria kirjoitti...

hyvää arjesta irtioloa sinulle !

Prisca kirjoitti...

Ihan parhaita asioita... kyllä noilla pääsee arjesta, kunhan vain malttaa pysyä noissa tärkeissä pienissä asioissa... mukavaa vappua.

Kirjailijatar kirjoitti...

Ihania kuvia, täynnä herkkyyttä ja voimaa. Suloista vappua teille!

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa kevään vihreys, ihana ajatuksena appelsiinipuu! Ihanko siemenistä ajattelit kasvattaa sellaisen..?
Iloista oloa.
Sari

Satu kirjoitti...

Maria! Kiitos, on ollut niin tarpeen kovasti. Toivottavasti sinullakin on ollut hyvä vappu.

aurinko ja kuu! Nimenomaan, pienet ja tärkeät, niistä täytyy pitää kiinni. Kiitos, toivottavasti teilläkin on ollut kivaa!

Kirjailijatar! Kiitos sinulle, herkkä voima kuulosta juurikin tarpeelliselta! Teille myös, lentäkää pitkin kallioita, toukokuun tuulessa! :)

Sari! Kiitos Sari suloinen, kiva kun piipahdit! Appelsiinipuu on haave, katsotaan pääseekö edes alkuun ;) Ihanaa toukokuuta, lämpöä, iloa sinulle!