keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Odotellessa






sitä inspiraatiota
olen taas sairastanut vatsatautia.
Ihan liikaa tauteja tänä vuonna,
tietäähän sen mistä johtuu.
On hellitettävä lisää ja hankittava vastustuskykyä.

Peiton alla, muistiinpanot kyllä kainalossa,
olen katsellut tytön viipottamista eestaas
ja pojan klompsuttelua kävelykeppien kanssa,
se turvonnut polvi tyhjennettiin ja lääkittiin eilen.

Ja riemastuneena esittelen teillekin
AVARUUSKYPÄRÄN.
Tyttö toi eskarista,
heillä on ollut avaruustouhuja kevään aikana
ja kävivät jopa tutkimassa tähtitaivasta yhtenä iltana.
Tämän äidin tulee ikävä tytön
innovatiivisia eskariopeja
sekä sitä tunnelmaa, minkä ovat ryhmäänsä luoneet.
Niisk.


11 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Eskari täditkin jo miettii kuinka ne kestää keväisen todistusten jaon...
parempia oloja koko poppoollesi♥

eilen tänään huomenna kirjoitti...

Äidit taitaa aina reagoida yhtä vahvasti kuin lapsetkin näihin muutoksiin. Jännitetään ekaa tarhapäivää, ekaa koulupäivää, herrastuksen aloittamista... Naisena olo on myötäelämistä.

Lähetän teille vastustuskykyä!

himalainen kirjoitti...

Aivan valloittava avaruuskypärä :) Jos olisi tuollainen päässä, luulen, että siitä päivästä tulisi aivan ehdottoman varmasti hyvä ja hauska päivä!

Toivottavasti voit jo paremmin, kurjake vatsatauti. Meilläki jylläsi lapsella viikonloppuna, vei voimat kokonaan, aivan kuin olisi kevät katkennut.

Voi mulle tuli ihan hurjan ikävä niitä ihania eskariaikoja, meilläkin oli tosi mukavat ja kekseliäät tädit siellä, vanhempi poika ilmoitti silloin, että hän aikoo vielä vanhana pappanakin tulla eskariin ;-)

Linnea kirjoitti...

Samoja tunnelmia täällä. Vuosi on ollut huomaamatta jotenkin raskas. Minäkin olen taas sairaana, ties kuinka monetta kertaa. Mietin, mistä hellittäisin vielä, että saisin voimiani takaisin.
No, uskon, että jotakin ilmaantuu, jostakin, joskus, ehkä piankin.
Lepoa ja rentoutta sinulle!

tinttarus kirjoitti...

Tänään oma flunssa tuntuu antaneen periksi. Ehkä eilisen punaviinin ja tumman suklaan vaikutus olikin yllättävän tehokas:)
Luoksesi lämpöä ja lepoa!
Tautien kourasta poispääsyä! Hus pois!
Minäkin jäin kaipaamaan maailman ihaninta eskaritätiä, joka kuulemma silloin tällöin vielä vilkuttaa ,kun näkee, kertoo tyttönen. Pihat ovat vierekkäin.

Pääsiäisenriemu löytäköön syliisi!

Ritva kirjoitti...

eikun kypärä päähän ja menoks!

turhan tuttu tuo vatsatauti täälläkin- onneksi vihdoin ohi!
parane sinäkin pian!

Kirjailijatar kirjoitti...

Mahtava kypärä! Minusta tuntuu, että kun lapset olivat pieniä, olin aina sairas. Nyt täytyy koputtaa puuta, sillä olen säilynyt jo pari vuotta kaikilta taudeilta, siis sellaisilta, jotka tekevät työkyvyttömiksi.

Ihanaa pääsiäistä!

Satu kirjoitti...

Maria! Niih...samassa tilanteessa olin itse viime vuonna, tämän vuoden olenkin pyörinyt niitten pikku palleroitten kanssa :) Kiitos Maria, kyllä tänne nyt jotain vahvistavaa tarvittais...

eilen...! Kyllä ja väittäisin, että jopa vahvemmin :D ainakin itse tunnustan lankeavani aika ajoin pieneen ylireagointiin! Sitäpä, myötäelämistä, ja oi mikä onni se onkaan! Kiitos, ah, niin tarpeeseen tulee!

Satu kirjoitti...

himalainen! Kyllä voin jo hyvin, oli vaan vielä sen kurjakkeen :) päälle migreeni, äiks...Nyt toivon, että muut säästyvät pöpöseltä. Huomenna menenmme Turkuun, jos kaikki ollaan kunnossa.

Ihanaa, pappa eskarissa olisi ihan huippu juttu! Sano pojallesi, että menee ihmeessä sitten pappana, se olisi 6-vuotiaille niin hienoa, jos olisi oma pappa siellä kaverina!

Linnea! Voi, sinäkin! Niin, en tiedä, tuntuu, että keho kertoo nyt asioita enemmän kuin itse edes tajuaa. Mun pitäisi kohentaa kuntoa ja ottaa relammin, mutta minkäs teet...Elämäni kovimmat flunssat olen sairastanut tänä vuonna ja jo toinen vatsatauti, ei kauhean hyvä fiilinki. Sinulle voimia sinne, ja varmasti hyvää tulossa, uskotaan siihen!

Satu kirjoitti...

Tinttarus! Kiitos häädöstä, tepsii taatusti! :) Ja kyllä, sulla on ollut ihan oikeat lääkkeet siellä käytössä, hyvä! Ihanaa, että eskaritäti vilkuttelee, niin tärkeitä sellaiset ihanat tädit ja hyvät kokemukset. Iloa sinulle näihin päiviin!

Ritva! Kyllä, kypärän voin kiskoa tiistaina päähäni, suojaksi arjelta! :) Ja nyt ei enää sairastuta, eihän?

Kirjailijatar! Joo, on tämä kummallista, välillä menee pitkiä aikoja, ettei taudin tautia ja nyt olen ollut töistäkin poissa enemmän kuin ikinä vuoden aikana...Meillä eivät muut ole sairastaneet ollenkaan niin paljon kuin minä.

Kiitos samoin!

Käsityönopettaja kirjoitti...

Onpa kyllä mahtava eskaripaikka, jossa tuollaiset avaruuskypärät syntyvät!

Ihailen tuollaista pitkäjänteistä ja konaisvaltaista työtä opettajassa. Etenkin kun se ilmenee positiivisen ryhmähengen muodostumisena. Joskus tulee hetkiä, etten haluaisi päästää jotain luokkaa eteenpäin, kun ne ovat niin mussukoita.. Tulee mietittyä, että "voi kun ne voisi panna pulloon ja pysyisivät aina kolmasluokkalaisina".. ;)