keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Olen istunut alas



ja tehnyt päätöksiä.
Ensin toteamuksia,
miehen pienestä vinkistä
ja vähän omasta oivalluksestanikin,
sitten vapauttavia päätöksiä.

Niitä tarvitaan,
kun pää ei pysy vauhdissa mukana,
ajatus ei mahdu tekemisien sekaan
ja kun aamulla työmatkalla pysähtyy vihreisiin valoihin.
Silloin on aika istua alas.

Huomasin, etten riitä kaikkeen
ja päätin, ettei minun tarvitsekaan.
Jos on täydet päivät töissä ja kolmen lapsen äiti,
ei kaikki koulutehtävät vain millään
tule ajallaan valmiiksi.
Päätin tehdä myöhemmin.
Mielummin opettelen nauttimaan tehtävistä
kuin puurran otsa kireänä ja niskat jumissa.
Eikä minun tarvitse osata eikä oppia
kaikkea täydellisesti,
paljon vähempikin riittää.
Päätin opetella sitäkin.
Opiskelen vapaaehtoisesti
ja haluan tehdä sen eteen töitä iloisella mielellä.

Päätin myös sen,
että meillä on boheemi koti.
Eikö kuulostakin riemastuttavan vapauttavalta, sekin?!
Siis meillä ei enää vallitse kaaos
vaan täydellinen boheemius,
oih!



15 kommenttia:

Rva Pioni kirjoitti...

Kaikki tämä mitä olet istuessasi oivaltanut kuullostaa vapauttavan ihanalta. Onnea. Kannatti istua alas.

Sari kirjoitti...

Viisaita päätöksiä ja viisas mies kun vihjaisi. Vihreisiin valoihin pysähtyminen nauratti :) Tuossa vaiheessa on vielä paljon tehtävissä. Loppuunpalamisen jälkeen olisi tilanne ihan toinen.
Voimahalaus! <3

Anonyymi kirjoitti...

Aivan järjettömän hienoja päätöksiä, Satu!

Mietin, päättäisinkö minäkin (taas) jotain vai kaivaisinko ne maalausvehkeet vielä esiin, kun unihiekat kutittelee jo silmissä. Ei kovin vaikea valinta, jos tarkemmin ajattelee.

Ja kyllä, meilläkin on tästä lähin boheemi koti, ei koskaan sekaista. Kiitos tästä. :)

Tanja

Käsityönopettaja kirjoitti...

Onnea hyvälle päätökselle!
Tuollaisen ratkaisun tekeminen vaatii aina rutkasti rohkeutta. Olen itsekin monesti ajatellut, että pitäisi istua alas (eikä tohottaa ympäriinsä niinkuin minulla on tapana). Ja parempi on pysähtyä vihreisiin valoihin, kuin ajaa päin punaisia. Kuten amerikkalaiset sen sanovat: "Better safe than sorry".
Voimia ja iloa sinulle elämän eri osa-alueille: työhön, opiskeluun ja boheemiin kotiin :)

kata kirjoitti...

Tosi hyviä päätöksiä! Ja kuin taikaiskusta kaaos hävisi meiltäkin samantien... boheemissa kodissahan kuuluu olla esim tassukuvioidut lattiapinnat, hyvin maanläheisin sävyin...oikeastaan tuo sama kuvio näyttää hyvältä myös päiväpeitoissa ;)
Ylempi kuva on ihana. Rauhallinen.

Päivikki kirjoitti...

Hyvä näin; istahtaa ja armahtaa. Tärkeintä on huomata, milloin pitää pysähtyä.
Kulmat kurtussa ja niskat tiukkana rypistäminen kerää ympärilleen vain negatiivista voimaa.
Piikkimatolle voisit pötkähtää ja jatkaa sitten paremmalla mielellä.
Voimarutistuksia täältä!

pikkujutut kirjoitti...

Viisas mies sinulla ja sitä olet itsekin.

Meilläkin on boheemkoti, jippii!Tämän kerron naapurillekin kun seuraavan kerran tulee sisälle :)

Maria kirjoitti...

Meillä on ollut aina koti ns boheemi:D ja lapset pieninä sanoi että siis kaveritkin että voidaanko tulla teille leikkimään kun teillä saa leikkä:D oikeesti...ei lapset muista siistiä kotia vaan sen oliko kotona hyvä olla ja äiti iloinen(sanoo viisas kummini 85v)olet tehnyt viisaan ja hyvän päätöksen Satu kulta♥

Irmeli kirjoitti...

Erittäin hyvin päätetty.
Minä opiskelin myös aikoinaan kun lapset olivat pieniä koululaisia/päiväkodissa. Sinä aikana huushollista tuli boheemi (ja on vieläkin) ja miehestä erittäin hyvä kokki (on vieläkin).

tuike kirjoitti...

Olenkin jo ihmetellyt, kuinka selvität tuon kaiken : työn, opiskelun ja perheen. Hyvä päätös! Ehdit kyllä kaiken aikanaan.

Boheemi koti meilläkin, ollut aina. Kun on eläimiä ja lapsia ei kannata siivoilla stressata.

Mukavaa viikonloppua!

Satu kirjoitti...

Rva Pioni! Ehdottomasti samaa mieltä, ei voi mennä koko ajan eestaas, istuminen kannattaa. Vaikka vapautus osaltaan tarkoittaa sitä, että asiat kasautuvat, niin välillä vaan on pakko antaakin kasautua. Kiitos kun kävit!

Sari! Kyllä, mies on viisas ja onneksi sanoo silloin, kun on tarvis. Mielummin vähän rauhallisemmin kuin ihan hiipuneena. Joo, vihreissä valoissa odottelu oli aika koomista... Kiitos sulle sanoistasi!

Tanja! Boheemit kodit kunniaan! Päätökset olivat tässä kohtaa tarpeen, ja jotain täytyy oppia tekemään huitaisten (esim. maaluas :D ). Kiitos sulle seurasta koulupäivinä, olemisesta ja suloisuudesta, täällä käymisestä, halaus!

Satu kirjoitti...

Käsityönopettaja! Niin, pakko pysäyttää vauhti välillä, katsoa peiliin ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Opiskelen kyllä, mutta jos jotain ei ehdi, niin sitten myöhemmin. Oli juuri koulupäivät ja siellä ehdotin yhden kurssin siirtämistä myöhemmäksi, jos aika ei riitä. Hyvä minä! :) No niinpä, punaisia päin ei parane täräyttää, mielummin rauhassa kattelee ja odottelee, vihreissäkin :D. Lämmin kiitos sinulle sanoista ja hyvästä voimasta!

Kata! Voih, tassukuvioidut lattiat ja peitot, ne on hurmaavia, mäkin haluan! Villakoirat ei valitettavasti jätä tassunjälkiä, vaikka niitä onkin aikamoinen kennel.Kiitos Kata, että olet siellä, käyt, ajattelet, ymmärrät!

Päivikki! Totta, negatiivinen voima ei saa mitään hyvää aikaan, päinvastoin. Kiitos piikkimattomuistutuksesta, otankin heti tänään tuolta alas ja annan veren kiertää. Lenkille tämä tyttö hinkuaa myös :) Kiitos sulle kun kävit sanomassa tärkeitä, halaus!

Satu kirjoitti...

pikkujutut! Niin, on tuo mies ainakin viisas, itsestäni en ihan aina mene takuuseen :D Haa, kerro sille naapurille, että Suomessa ollaan näin trendikkäitä! Nauti boheemiudesta, voi hyvin, kiitos kun olet siellä!

Maria! Ihana olet ja niin totta puhut. Iloinen äiti on tarpeen täälläkin, kireys ei ole paikallaan koko ajan. Tyttö haastoi mut koulun kautta liikuntatempaukseen, alkaa huomenna, ihanaa ja vaputtavaa, mun on nyt vaan keskityttävä lenkkeilyyn, poluilla ne tehtävätkin saattavat valmistua! Kiitos Maria samasta aaltopituudesta, olet ja ymmärrät niin aidosti.

Irmeli! Boheemissa kodissa hyvä mieskokki, loistavasti on sun asiat siellä! Kannattaa opiskella, mutta rennommin, että ehtii nauttia miehen kokkailuista! Eilen tulin koulupäiviltä kotiin ja täällä oli siivottu ja hoidettu kaik asiat kuntoon, mun ei tarvinnut kuin nauttia lauantai-illasta! Kiitos Irmeli kun kävit juttelemassa, halaus!

Tuike! Niin olen itsekin ihmetellyt ja nyt on jarruttelun paikka. Mikään ei lopu, mutta mennään vähän hitaammin, keveämmin, kuten mies sanoi,teen tätä opiskelua kuitenkin kaiken muun ohella, nyt kun olen vielä töissä. Ja ehdin täällä sitten putsata ja puunailla, kun on koulut käyty ja lapset maailmalla, jos sittenkään viitsin :D Ihana kun kävit sanomassa ja olet ajatellut. :)

Huopamuori kirjoitti...

Onneksi on olemassa vihreät liikennevalot, joiden eteen voi pysähtyä ennen kuin omat valot muuttuvat punaisiksi.
Boheemisuudesta: jos luovan ihmisen elämään ei mahdu muuta kuin siivoamista hän nääntyy ja uupuu. Eläköön siis kaikki boheemit kodit ja perheenne hieno päätös pit'' äiti henkisesti hyvinvoivana!

Satu kirjoitti...

Huopamuori! Kiitos hyväätekevistä sanoistasi, merkitsevät minulle suuria!