lintujen kevätkeskusteluja,
olivat ihan vallattomia,
yhteen ääneen hihkuivat kauneimpia säveliä.
Kuuntelin salaa,
sillä hiivin hiljaksiin paikassa,
minkä löysin yllättäin kesken arkitaipaleen.
Siellä oli rauha ja kauneus
ja oli vesikin,
oli ikuisuus.
Heinien seasta kurkistelin toiselle maalle,
sinne, mihin kylvetään uutta.
Lämmin ilta, korkea taivas.
Kuljin hiljaa hetken, sen minkä ehdin,
menen toisen kerran niin, että voin istahtaakin.
Salaa,
ja linnut lauloivat.
olivat ihan vallattomia,
yhteen ääneen hihkuivat kauneimpia säveliä.
Kuuntelin salaa,
sillä hiivin hiljaksiin paikassa,
minkä löysin yllättäin kesken arkitaipaleen.
Siellä oli rauha ja kauneus
ja oli vesikin,
oli ikuisuus.
Heinien seasta kurkistelin toiselle maalle,
sinne, mihin kylvetään uutta.
Lämmin ilta, korkea taivas.
Kuljin hiljaa hetken, sen minkä ehdin,
menen toisen kerran niin, että voin istahtaakin.
Salaa,
ja linnut lauloivat.
4 kommenttia:
Huomenta Satu ja kiitos terveisistä! Kurkkaan kyllä tänne aina vaikka itse en malta juuri päivitellä kuin kevään ihanuutta tuolla pihalla...
Olen kai ennenkin kysynyt, että koskas julkaiset sen kirjan?? Niin ihanaa tekstiä kuvineen... Aurinkoista päivää toivottelen täältä!
Ihanaa, satua... :-)
mielen maisema.
hyvä paikka olla.
kimmelteleviä hetkiä sulle!
Kata! Kultainen kiitos sinulle Kata, olet niin kiltti! Kevättä sietääkin päivitellä, oi oi, on tämä ihmeellistä!
Linnea! Hymyilee täällä Satu :)
Ritva! Juuri sitä,rauha.
Kiitos samoin sinä aarre!
Lähetä kommentti