tässä alkuviikossa,
jossa aamu alkaa liian varhain,
mutta iltapäivä onkin loputon,
en meinaa huomata päivän kääntyneen jo illaksi.
Illoissa valo, niin tärkeä ja tarpeen,
mielelle, jaksamiselle, sillekin, että pääsee lenkille ilman pimeää.
(siis jos kävisi lenkillä, useammin kuin kerran viikossa)
Paljon puuhaa, kalenteri pursuilee.
Koitan saada valmista aikaan,
olla järjestelmällinen ja tehokas,
jaksava ja innokas.
Tutkin sieluni syöverit,
punon ajatukset rottinkien kanssa yhteen,
katson värin liikettä akvarellipaperilla.
Unissa tulee valmista,
päivisin olen kuutamolla.
jossa aamu alkaa liian varhain,
mutta iltapäivä onkin loputon,
en meinaa huomata päivän kääntyneen jo illaksi.
Illoissa valo, niin tärkeä ja tarpeen,
mielelle, jaksamiselle, sillekin, että pääsee lenkille ilman pimeää.
(siis jos kävisi lenkillä, useammin kuin kerran viikossa)
Paljon puuhaa, kalenteri pursuilee.
Koitan saada valmista aikaan,
olla järjestelmällinen ja tehokas,
jaksava ja innokas.
Tutkin sieluni syöverit,
punon ajatukset rottinkien kanssa yhteen,
katson värin liikettä akvarellipaperilla.
Unissa tulee valmista,
päivisin olen kuutamolla.
9 kommenttia:
Unissa tulee valmista, mutta päivisin kuutamolla... Miten tuo kuulostaakin niin tutulle? :)
Ihania kuvia! Minusta tuntuu, että tämä talvi on loputon.
Kuvat ovat niin kauniit !Ja samaa liikkeellä täälläkin paitsi että uniaikana yritän saada asiat valmiiksi:D
Halit♥
Huoh, järjestelmällinen ja tehokas... Nuo sanat saavat melkein puistatukset aikaan, vaikka juuri molempia noita ominaisuuksia tämä minunkin ryhtiliikkeeni kaipaisi. Pitäisi tehdä totaalinen asennemuutos, mutta jokin sisällä haraa vastaan. Ehkä en oikein edes halua olla sellainen?
Kaikesta huolimatta mieli on valoisa - kevät sopii minulle, vaikka kuutamolla täälläkin kuljetaan ja punotaan korkeintaan juonia kalenterin kellistämiseksi.
Voimaa ja virtaa sinulle,
Tanja
Kun luen ja katselen näitä postauksiasi, aika jotenkin pysähtyy. Kuin astuisi satumaailmaan. En tiedä kutsuisinko niitä runoiksi vai mietelauseiksi, mutta ehkä sillä ei ole merkitystä?
Joka tapauksessa, blogikirjoituksesi ovat todella koskettavia. Kuvat ja sanat täydentävät hyvin toisiaan. Ja tarkoitan sitä todella.
Jos siis joskus julkaiset näistä kirjan, ilmoitathan siitä. Haluaisin ostaa sen seurakseni "aamukahvihetkiin" :)
Unien tunneissa on voimallinen kosketus, joskus yön aikana on mieli puurtanut itsensä väsyksiin ja sitä herää aamuunsa ihan tyhjänä:)KAikkensa jo antaneena.
Tänään tekee mieli istahtaa tuoliin kuvassasi ja vain odottaa jotakuta viereiseen vaihtamaan tuntoja.
Huomaan kalenterini täyteydessä mahdottomuuden yhtälön. Olen vapaalla ja silti aika katoaa johonkin käsistäni!
Täytyy jarruttaa kai. Sitähän tämä talvikin tänä vuonna tekee:)
Lämpöinen terveinen sinulle sinne. Löytämisen riemua ja ahaa-elämyksiä. Kalenterin, jaksamisen ja ehtimisen keskelle kuutamolta:)
Minäkin olen päivisin kuutamolla :)
Ensimmäinen kuva on niin kaunis....mutta totta, nyt voisi kevät jo tulla. Olisin ihan valmis.
Tätä on ilmassa, kuutamolla oloa.
Mutta ajatuksissa olen kaiken jo valmiiksi tehnyt. Olen loistava huijaamaan itseäni.
Katja! Totta, ihan loputon, karvasaappaat jalassa yhä...Päiväkuutamolaiset voisivat perustaa oman kerhon, olisipa kiva olla päivät porukassa kuutamolla. :D Kiitos kun kävit juttelemassa.
Maria! Kiitos :) Sinulla on se uniaika, jolloin saat asiat kuntoon. Muista nukkua välillä oikeaakin unta. Ilo, että olet siellä! Hali sullekin!
Tanja! No kuule kamu, puistattaa täälläkin jo, ihan katastrofipäivä :( Päivän kesti mun tehokkuus, ei ole kovinkaan luontaista siis täälläkään! Kiitos, voimia ja virtaa tarvitsenkin, muuten en kehtaa ensi viikonloppuna koululle tullakaan...Auttaisko ne jotkut energiajuomat??
Käsityönopettaja! Voi mitä voimasanoja sinä siellä sanot, lämmin kiitos sinä kultainen! Kovasti piristit mieltäni juuri nyt, kiitos! Kirja...haave...varmasti ilmoitan!! :) Satumaailma kuulostaa hyvältä, sellaisissa pilvissä minä leijunkin, välillä kai liiaksikin. Mutta ihana kuulla, että ilahdutan ja viihdyt kuvieni ja sanojeni äärellä. Olen todella otettu sanoistasi!
tinttarus! Kiitos sanoistasi, ihan kuin olisit oikein käynyt täällä kylässä, luonani. Ehkä me istutiinkin penkeillä ja juteltiin, sellainen tunne tuli. Voi hyvin, sulatetaan talvi pois, hitaasti :)
Kirjailijatar! Kiitos sinulle! Kuutamo on kaunis, jos jotain hyvää sitä yrittäisi löytää :D
Pikkujutut! Juurikin niin, sinä sen sanoit. Minäkin olen mestarihuijari, tänään sen taas sain tuta!
Lähetä kommentti