lauantai 8. toukokuuta 2010

Maailmoista toisiin




olen ajatellut karata.
Iltaisin yksinäni hyppään sivuille,
lennän keskelle jotakin ihan muuta,
viivyn ja palaan taas,
lähteäkseni toisaalle.

Lukeminen on ollut hidasta koko alkuvuoden,
on ollut meneillään,
mutta hyvin hitaasti.
Kesäksi haluan kuntoon,
niin, että uppoan maailmoihin hetkessä,
tilanteessa kuin tilanteessa,
vaikka sivu kerraallaan,
mutta vahvasti ja syvästi.
Että leijun ilman kirjaakin
niissä muissa maailmoissa.

Samaan aikaan näissä ajatuksissa
hain kirjastosta kirjapinon
ja sain ihmeellisen lahjan
ihastuttavalta taholta.
Kiitän hiljaa, silittelen kirjan kaunista kantta
ja odotan.
Tiedättekö,
se tunne, kun haluaa jo lähteä matkaan,
muttei raaski aloittaa
kun pelkää matkan jo loppuvan,
kun haluaa viivytellä, odottaa...

Aloitan jostain toisesta maailmasta,
herättelen sen syvän lukijan,
odottelen yhdessä lahjani kanssa sitä
juuri oikeaa hetkeä.
Vilkuttelen matkalta!











3 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Elämä ilman kirjoja on melkein pahempaa kuin elämä ilman ruokaa (pliis siis vähän leipää ja juustoa ..viiniä..)Ihanaa kirjakevään jatkoa sinulle Satu kulta!Ja huomista tietenkin.

Kirjailijatar kirjoitti...

Lukeminen on ihanaa, mutta minullakin on kausia, kun se ei oikein luonnistu. On kai keskittymis- ja heittäytymiskyvyssä jotain puutostiloja. Mutta kyllä se aina korjaantuu - sinullakin, ihan varmasti :) Lukuiloa!

Satu kirjoitti...

Maria! Kiitos Maria suloinen! Kirjakevät kuulostaa ihanalta, ja kun toukokuusta ajattelin minulle kirjakuuta, kaiken kiireen keskellä hyvä välillä istua ja matkata muualle. Sinulle myös ihanaa äitienpäivää, sellaista levollista. Ja kyllä, leipä, juusto ja viini hyvä! :)

Kirjailijatar! Niin, varmaan juuri tuo puutostila on oikea ajatus. Ja täytyy välillä antaa aikaakin, luettujen tarinoiden imeytyä syvemmälle, mietiskellä ilman kirjoitettuja sivuja. Muistan lapsuuden kesiä, kun päivät kuluivat kirjojen kanssa ja vähän väliä fillarilla kirjastoon hakemaan lisää. Syviä elämyksiä kirjojen parissa, silloin ja nyt. Intohimo ei ole kadonnut. Ja olet oikeassa, kyllä korjaantuu. Nyt olen erään aikamatkustajan mukaan hypännyt.