torstai 1. syyskuuta 2011

Tässä nyt syyskuu




ja lupaus nähdä päivissä hyvää, kaunista.
Paljosta ja kaaoksesta huolimatta.
Lupaan.

Takana syksyn eka torstaipilates,
kehossa ihana uupumus nyt.
Venyin noin puoli metriä ylöspäin.
Edessä viimein syksyn ekat koulupäiväni,
oikealla ekalla kerralla olin tyttären kanssa sairaalassa.
Kiva lähteä,
koittaa päästä kärryille,
katsoa mihin tänä syksynä pystyy, ehtii.








4 kommenttia:

Katja / Lumiomena kirjoitti...

Syyskuussa on paljon hyvää ja kaunista. Se on toisaalta monen uuden asian aloittava kuukausi, toisaalta rauhoittumisen aikaa. Ja syysaamujen kuulaus on jotain ihmeellisen ihanaa!

tinttarus kirjoitti...

Syyskuun pehmeys ja suloiset sävyt tekevät sielulle saakka hyvää!
Meillä hemmottelupäivä tuon armaani kanssa aloittaa syyskuun:)(tuo on tuossa oikein muikea ja umpirakastunut hymy)
Koulupäiviin ja jokaiseen muuhunkin syyskuiseen tuokioossi paljon lempeyttä ja hetkeentarttumisia!

Ilona kirjoitti...

Minullakin on juuri nyt tunne, että täytyisi venyä puoli metriä ylöspäin, että se tekisi niin hyvää.

Kohta kyllä suljen koneen ja venytän.

(Haha, kuitenkin olen vielä tunnin päästäkin tässä.)

Satu kirjoitti...

Katja! Niin, jotenkin juuri syyskuuhun liittyy rauhoittuminen, vaikka paljon uuttakin on alkanut, totta :)Kiitos kun kävit!

Tinttarus! Oi hemmottelupäivä, ihanaa! Hetkeentarttumiset, juuri niitä nyt tarvitaan, kaaoksen unohtamista. Kiitos kun olet siellä!

Ilona! Kyllä se tekeekin. Ja hölmöä se, etten veny samoihin mittoihin muuten kuin juuri torstaisin, miksen kotona, vaikka voisin. Höh. veny sinä siellä, niin minä täällä, sitten tunnin päästä :) Voi hyvin, kiva kun kävit!