torstai 4. elokuuta 2011

Sen sijaan





 että kelvoton koululainen olisi ahertanut 
rästissä edelleen olevien kirjoitustehtävien  parissa,
hän on kyllä tehnyt hääkutsut valmiiksi,
virkannut neliöitä tytön lempiväreillä,
harrastanut terapiaompelua
(kun ei kykene suoriutumaan tehtävistä,
siksi terapian tarpeessa),
värjännyt vihreällä
ja pakannut kamerarepun.
Huomenna pääsen pienelle retkelle!




 

8 kommenttia:

Rva Pioni kirjoitti...

On kyllä ihanan sointuva vihreä nivaska! Paljonhan koululainen sai tehdyksi. Jotain jää aina tekemättä, vaikka kuinka ahkeroisi, ja minulla varsinkin, kun unohdan mitä olin tekemässä;)

Satu kirjoitti...

Rva Pioni! Minustakin tuli ihania vihreitä, kun sitten vielä keksisi mitä niistä tekisi :) Totta, jotain jää aina tekemättä...ja toki mm. hääkutsujen valmistuminen oli jo iso juttu, mutta...miksi ihmeessä ihminen kiusaa itseään lykkäämällä asioita eteenpäin, vaikka nyt olisi se aika tehdä, kun lapsetkin poissa?? Naurettavaa, säälittävää! Mutta toi, että unohtaa, mitä oli tekemässä, on loistava selitys! Kiitos vinkistä! Ja kiva kun kävit juttelemassa! :)

Käsityönopettaja kirjoitti...

Oi, terapiaompelua! :) Sitä on tullut minunkin harrastettua, ja nimenomaan silloin kun pitäisi tehdä jotain "pakollisempaa".. Nyt juuri välttelen muuttotavaroiden pakkaamista keksimällä itselleni erinäisiä käsityöprojekteja. Mottoni onkin: älä tee tänään mitään tylsää, minkä voit lykätä huomiseen!

Voimia sinulle häävalmisteluihin

outi kirjoitti...

Ollakseen kelvoton hän kuulostaa kyllä varsin kelvolliselta.:)

Ritva kirjoitti...

satusein,
jos nyt olisin joku nim.merk., niin olisin nim.merk.sen sijaan.
sijaistoimintaa- tai sitten kokonaan toimimatta. semmoista se välillä on.

halauksin!

Kirjailijatar kirjoitti...

Kiva, että pääset pienelle retkelle, sekin varmaan käy terapiasta.

tinttarus kirjoitti...

Pienissä retkissä on ihanuutta pienen terapian verran:)
Suloisia neliöitä♥
JA mitä tulee saamattomuuteen...paljastan yhden seikan: rahtasin kaikki materiaalimappini ja tilpehöörini luokasta kotiin, kun minulla oli kokonainen vuosi ja runsaskin aikaa!!!!VAikka mihin. JA paljon. No. Viime viikolla istuin kaksi iltaa mappieni kanssa. Viime tipan touhuissakin on viehätyksensä. Joskus.
Muista se kiireestä kuoriutuminen♥
Hääkutsut. Oi, teillä on niin ihanaa edessä.
Hali!

Satu kirjoitti...

Ope! Terapiaompelu on ihanaa, silloin ommellaan mukavia, pieniä, helppoja :) ja vältellään suuria, synkkiä, hankalia asioita :D Kiitos!

Outi! :) Kiitosta vaan, vaikka aika lusmu olo onkin, yhä...

Ritva! Niin se on, vaikka rasittava olotila onkin! Kiitos!

Kirjailijatar! Se retki oli ihana, ystävän kanssa, sellainen hassu pieni keijuretki :)

tinttarus! Kiitos, tarinasi helpotti! :) Ja kyllä, muistan kuoriutumisen, teen parhaani! Karistelen kireyden pois! Tänään kirjoitetaan vielä kuoret ja sitten postiin :) Kiitos sinulle!