tulin tähän.
Fillarilla töistä hiekkatien mutkien kautta
ilahduttavassa kesähelteessä!
Vielä oli niittykukat,
kaaliperhoset,
poutapilvenhattarat
ja aurinko.
Olin nopeampi kuin moneen päivään,
melkein lensin kesätuulen mukana.
Aamuisin on toista.
Sumukosteus, hiljainen odotus,
pellot niin vahvat ja varmat
elokuun lopun väreissään.
Ne värit...
meinasin huomaamatta kulkea ohi,
silmät ummessa, ajatukset ihan muualla,
mutta onneksi viime hetkillä huomasin.
Vielä ehdin pellon laitaan rauhoittumaan,
lupaan itselleni.
Sitä ennen ajattelen vielä tätä kesää,
sen suloisia värejä,
valoa ja pehmeintä lämpöä.
Kohta on muuta.
5 kommenttia:
Tämän aamun sumukosteuden pehmeässä sylissä ajelin niin ajatuksissani, että olin ajella ohi tutun työhön vievän risteyksen. Hymyilytti.
Tänään päivä jakoi vielä maistiaisia kuin muistuttaakseen kesästä. Vielä se viipyili vierellä ja saatteli syksyyn.
Laitat sanat kuin runoksi riveihin. Tykkään. Kiitos♥
Huomenna taas jo torstai. Pääsen kuulemaan kaunista gospelia...
Voihan hyvin!
Minäkin nautin, en nyt ollenkaan edes ajattele syksyä. Mutta pellot ovat kyllä kauniita, niitä jaksaisi loputtomiin tuijotella. Aamulla on täälläkin ollut niin kaunista sumua.
Kauniisti kirjoitat, kesähän on todella vielä, aamulla ehkä pieni "syksyn maku"!En ihmettele, että ajatuksesi ovat "joskus" muualla!!
Perjantai huomenna ja Ogelin taiteiden yö, Vanha Kirkko messuineen ja Uusi Kirkko, Petri Laaksonen!
Kaikkea Hyvää, jalkapotilas toipuu päivä päivältä!!? AL
turha varmaan mainita, mutta täällä tämä vastarannan kiiski odottelee jo kieli pitkällä ensilumia ;)
halaus sulle!
tinttarus! Minullekin on meinannut käydä noin... :D Kiitos, olet kiltti. Voi sinäkin hyvin.
Kirjailijatar! Kesä jatkuu, ah!
AL! Toipuu kyllä, jo koulussa käy iloisena! Vielä 4 vkoa kipsiä pidetään, mutta hyvin sujuu. Kiitos kysymästä. Nauti huomisesta!
Ritva! Ou nou, LUMIA!! Voi sua, hassu! Ja juuri siksi niin ihana!
Lähetä kommentti