perjantai 4. helmikuuta 2011

Oi miksi



kohtaan olohuoneessa rasian,
minkä sisään on survottu villasukka??
Rasia on aikoinaan tytön maalaama koruja varten
ja arvatenkin, sukka on hänen itsensä survoma
ja kyllä, ymmärrän ajatuksen
ihanan pehmeästä pesäkolosta jollekin pienelle otukselle.
Mutta silti...
tämä täällä toipilaana on tuijotellut näitä kotinurkkia
ja purkki ei todellakaan ole ainoa kummallinen
vastaantuleva systeemi.
Suosin ehdottomasti luovuutta
ja kekseliästä mielikuvituksen käyttöä leikeissä,
mutta aina siinä kohtaa, kun haaveilen siististä kodista,
nämä pomppivat silmilleni.

Toisaalta sitten,
mikä minä olen mutisemaan villasukista ja viritelmistä.
On joka nurkka täynnä omia
kummallisuuksia, keskeneräisiä hässäköitä,
näkisittepä kangaskasani ja sen vaatevuoren,
mistä ihan varmasti vielä teen jotain uutta ja ihanaa.
Joopa.
Hommat vielä lisääntyvät koulun myötä,
uudet materiaalit valtaavat kodinkin
ja kattiloissa kiehuu vierekkäin
kalasoppa ja niinet värjäysliemessä.

Että näissä olosuhteissa
villasukka purkissa
onkin ehkä vain
kuin kotonaan.



14 kommenttia:

pikkujutut kirjoitti...

Ah, meiltä löytyy myös näitä virityksiä, ihan kaikilta.Tekstisi olisi voinut olla omani, sillä erotuksella ettei meillä niiniä keitellä :).

Tsemppiä kaaoksen keskelle! Onnittelut, myöhässä tulevat, pojalle!

kata kirjoitti...

Voi Satu, kuvasi ja tekstisi saivat taas kerran niin hyvälle tuulelle! Ja hei... pääasia että ajatukset on järjestyksessä!

Anonyymi kirjoitti...

Paranemista Satu, toivottavasti oot jo viikonloppuna kokonaan kunnossa. Tuntuu niin tutulta, että naurattaa :-). Meillä just sama meininki. Mietin välillä onko noi ipanat ihan rajattomia, kun hyvä leikki on musta aina sotkun väärti. Haaveilin tossa just robotti-imurista ja sain kohtalaisen terävän huomautuksen, että noi niinet tukkis sen ihan samalla tavalla kuin rikkaimurinkin.Ei kai ;-).

-Jenni (koulusta :-))

Nina kirjoitti...

Sydämeni kasvaa tällaisista kertomuksista!

Rva Pioni kirjoitti...

Todella. Tekemisen meininkiä lapsillasi, se on heidän onnensa.
Meillä kiehuvat liedellä sulassa sovussa bmx-pojalla pyörän gripit ja minulla huopapallot. Virkistävää välillä tehdä erilaisia keitoksia ja varsinkin, kun ei kaikkea ole tarkoitus ahmaista mahaan. Säilyy kevyt olo!
Paranemista sinne!

Katja / Lumiomena kirjoitti...

Tuo villasukkapurkki on kyllä suloisin asia, josta olen aikoihin kuullut.

Prisca kirjoitti...

Naurattaa oikein!On hyvä välillä kyseenalaistaa asioita ja KATSOA eteensä. Meillä poikanen tunkee mitä minnekin, mutta onneksi hän muistaa että mitä ja minne, kun esimerkiksi kadonnut lego ukkeli löytyy aivan luonnollisena asiana kahvipannusta.

Pikkusisko kirjoitti...

Taas niin tutun kuuloista! :)

Maria kirjoitti...

Voi miksipä ei♥

tinttarus kirjoitti...

Pehmeän paremman olon sain täältä. Kiitos hänelle, joka villaisen sulloi purnukkaansa. Juuri niin hyväätekevästi:)
Miksi aikuinen minämme aina luulee tietävänsä enemmän ja paremmin?!

Imuroidessa ihmettelin jotakin vihreää sohvan alle sullottuna. Tietenkin on selvää, että aamuohjelmaa katsoessa on lyhyempi matka laittaa unipaita odottamaan sinne kuin jonnekin missä minusta sen paikka olisi muka parempi.

Hyviä keitoksia sinne!

Linnea kirjoitti...

Virittelijä ilmoittautuu!!!
Kun olin pieni, olin kuulemma mahdoton viritysten ja pesien rakentamisen kanssa. Äiti kertoo, ettei uskaltanut koskea mihinkään, kun aina moei jonkun pikkuotuksen pesä nurin, jos hän siivosi.
Ymmärrän siis tyttöäsi ja lähetän lämpimät terveiset. :-)

Satu kirjoitti...

pikkujutut! Kiitokset, kaaos on nyt hetken ojennus, kunnes taas leviää :) Niin, eikä todella koko koti ole ojennuksessa, ei, osa ovista vain suljettu ja kaapit leviämispisteessä :D mutta minkäs teet!

kata! Hienoa, että sain aikaan hyvää tuulta :D Ajatukset järjestyksessä...voih kun olisivatkin! Sunnuntai ja arkipaniikki iskee...

Jenni! Ihana sinä :D voi rikkaimuri raukka, juuri tuon takia en ole meille sellaista huolinut, tukossa olisi välittömästi! Kyllä, sotkut on hyviä ja minäkin suorastaan kehotan aina kaivamaan keräykseen menevästä pussista pahveja jne, että tehkää ja luokaa! Kunnes sitten on se siivouspakko ja ärty hyökkää kimppuun. No onneksi se siivous on sen verran harvinaista, että enimmäkseen eletään sulassa sovussa viritysten kanssa! Joo, kai mä jo kunnossa olen, henkisestä puolesta en ihan varma oo... ;)

Nina! Oi ihana Nina, kiitos, kiva kuulla! Ilahdutit!

Satu kirjoitti...

Rva Pioni! Haa, mahtavat keitokset teilläkin siellä! Naurattaa! :)

lumiomena! :) Kohtaaminen purkin kanssa ei ollut niin suloinen, mutta kyllä, ymmärrän sen arvon ja suloisuuden :)

aurinko ja kuu! Kahvipannusta! :D Juu, kyllä välillä täytyy pysähtyä miettimään omaakin touhua, eikä aina vaan motkottaa muille...

Satu kirjoitti...

Pikkusisko! Niin, muistan, että aiemminkin olet todennut samaa :) minkäs sil voi!

Maria! Totta! :D

Tinttarus! Voi ihanaa unipaitaa :) Niinpä, pitäisi muistaa useammin pysähtyä ja ajatella toisesta vinkkelistä. Eikä minuakaan harmita, kuin silloin, kun on sen siivoamisen aika...Kiitos! Olen ihan koukussa keitoksiini!

Linnea! Ihana sinä! Niin minäkin aina varmistan, että onkos tämä nyt joku tärkeä vai muuten vaan sullottu systeemi :) ennenkuin hyökkään kimppuun (siis silloin harvoin, kun siivouspakko on päällä). Voisiko ajatella Virittelijöiden omaa Kerhoa?