uivat,
pitivät palaverin järvessä.
Kiljuivat,
polskivat,
olivat kaloja,
vesipetoja,
järvihirviöitä,
uikkarit täynnä hiekkaa.
Aurinko kurkisteli rantaan
antaen jänniä sävyjä veden pintaan.
Ihmettelin niitä
ja kolmikon yhteispeliä.
Kiitollinen siitä kaikesta.
Kun olin pikkutyttö
ja riisuin uikkarit päältäni,
niistä hyppäsi paljon mutaa
ja kala.
Muistan ne uikkarit,
jotain käsittämätöntä materiaalia,
mutta niin hienosti kuvioitu
merenelävillä.
Huomenna mennään aamusta uimaan,
minä ja tyttö,
muut reissussa.
Jos minäkin järveen menisin,
arkajalaksi olen muuttunut.
Eikä uikkareissa ole enää
mereneläviä.
8 kommenttia:
Tosi hienot kuvat mukavasta päivästä! Ja huomisestakin taitaa tulla mukava. Toivottavasti kala ei hyppää uikkareistasi :)
ihania kesäkuvia. kyllä lapset nauttii kun saavat käydä uimassa paljon. ihanaa päivää ja uintireissua sinulle ja tytölle <3
Kyllà nyt kannattaa sinunkin heittà turkki làmpòiseen veteen! Noita kuviasi voi taas katsella, kun ulkona paukkuu tuima pakkanen.
Omenaminttu! :D Ei hypännyt ei, ja uskalsin mennä veteen, olikin ihanan lämpöistä. Viilensi hetkeksi.
sade! Kiitokset, todentotta, kerran päivässä olisi hyvä käydä uimassa!
Lissu! Olen kerran käynyt jo, että heitetty on... :) ja tänään sitten toisen kerran. Pian uudestaan, ihanaa oli!
Voi Satu!Mullakin oli kerran pienenä kalanpoikanen uikkarien sisällä:))muistan kun kerroin äidilleni että uikkarit kutitti ja hän väitti että kuvittelen-kala jatkoi uintejaan -mä uin nakuna...
ihanaa kesäloman jatkoa sinulle!
Maria! Hassua! Kutitteleva kala! Nyt onn niin kuuma että hoh. Aika tyhjä pää.
Ihania lapsesi! :-) ...ja hauska tarina katiska-uikkareistasi :-D.
Ninnu! Katiska! :D
Lähetä kommentti