Lapset takaisin kotiin, pian pian,
ikävä!
Ja tilkkuja allaolevista.
Eikun leikkaamaan!
Niin ja Suomelle voitto illan lätkämatsista, kiitos.
Nämä riittävät tällä erää.
Iloja viikonloppuun toivottelen!
ikävä!
Ja tilkkuja allaolevista.
Eikun leikkaamaan!
Niin ja Suomelle voitto illan lätkämatsista, kiitos.
Nämä riittävät tällä erää.
Iloja viikonloppuun toivottelen!
11 kommenttia:
Lapset palautuvat varmaan pian mutta tuo mitalitoiveesi voikin olla vaikeampi homma :)
Kuvat saivat uteliaisuuden heräämään, mikä on tuo punainen kukka ja mikä ihanuus syntyy tilkuista... seuraavia kuvia siis jään odottelemaan! Kivaa viikonloppua toivotan!
Minä taasen voisin lähettää lapset ja miehen jonnekin hetkeksi.Hommia olisi vaikka miten ja työrauhaa tarvittaisiin.
Meillä ei kisat näy, ollaan ihan pimennossa..
Minàkin tààllà valmistaudun làtkàmatsiin. Ei muuten kukaan làheinen usko, ettà meikàlàinen katsoo làtkàà. Eilenkin hurrasin Tarjan (siis rouva presidentin) kanssa. Lippu vain muutti. Mukavaa tilkkuisaa viikonloppua.
Toimiva toivelista : )
Odotan myös lätkämatsia innokkaana...thrillerimatsi!!!
Hauskaa viikonloppua Satu!
Totta, koti on niin hiljainen ja tyhjä silloin joskus, kun lapset ovat maailmalla... Tuota lätkämatsia jumputetaan nyt niin, että pelkään pahinta, mutta toivon toki parasta. Oikein mukavaa viikonloppua!
niin tuttua. on ihanaa kun saa omaa aikaa, lomaa. mutta päivä riittää ja sitten on jo niiin kova ikävä että toivoo lasten tulevan jo pian kotiin. on ne niin suuri rikkaus. <3
Ihana viikko sinulla on ollut! Vaikka ikävä on joskus hyvinkin raastava tunne, niin se on silti minusta tosi kaunis ja hyvä tunne. Se on jotenkin voimauttavaa, ja se kertoo aidosta rakkaudesta.
Aurinkoista viikonvaihdetta sinulle!
Juuri noin se menee, ihanaa saada hengähdystauko, mutta sitten haahuileekin virattomana ja lopulta on hirvittävä ikävä! :)Se muuttuu sitten ajan kanssa kun hiukan kasvavat, saa tauolla jotain jo itsekin aikaiseksi, mutta kyllä se ikävä aina lopulta kasvaa isoksi ja sitten on pakko saada kaalinpäät äkkiä kotiin :D Varmaan se on sitä, että pikkuhiljaa parinkymmenen vuoden kuluessa kykenee sitten päästämään heidät lopulta omaan elämäänsä, siihen joutuu opettelemaan....
Yhdyn edellisiin tuossa lapsiasiassa...
Eilis illan lätkämatsi oli aika tyrmäävä, toivottavasti huomis aamulla parempi ote.
Iloista viikonloppua sinnekin! Vaikka lätkässä hävittiinkin...
Kata! Lapsista viimeinenkin on nyt kotimatkalla, elämä normalisoituu, hyvä! No, tänään tuli onneksi pronssia, oli se aika kauheaa katseltavaa, se perjantainen... Punainen on neilikka ja tilkku-homma ei ole oikein edennyt, en tiiä mihin olen aikani oikein kuluttanut...
Pikkujutut! Niin, aika-ajoin oma rauha tehdä ja olla on niin tarpeen! Sitten on taas hyvä olla yhdessä.
Lissu! Tarja on ihana! Se matsi oli kamala! Onneksi pojat taistelivat pronssin, hyvä hyvä!!
Taru! Thrilleristä tuli nolo...Toimiva toivelista kuulostaa hauskalta! :)
Pikkusisko! Pahin pelkosi toteutui matsin suhteen... :( Hiljaisuus hyväksi aina hetken, sitten hässäkkää jo kaipaakin!
sade! Puhut asiaa. Juuri niin se menee!
Lankastia! On ollut oikein hyvä viikko, tekee hyvää, kun saa miehenkin kanssa kaksin olla, ajatella asioita ihan rauhassakin joskus.
Johanna! Niin, juurikin sitä. Ja nyt meillä lapset saivat viettää ihanaa lomaa, kun me kuitenkin töissä pakersimme. Olen tosi tyytyväinen tästä viikosta. Ja hyvä, että kaikki taasen saman katon alla!
Päivikki! Oli, onneksi! :)
Kirjailijatar! Niinpä, mutta tänään saavat pojat juhlia!
Lähetä kommentti