lauantai 22. tammikuuta 2011

Hömpsähdin





kirpparilla ruusulautasiin.
En tiedä kuinka siinä niin kävi,
mutten voinut asialle mitään.
Nyt ilmeisesti keräilen ruusulautasia.
En todellakaan tiedä miksi,
sen vain tiedän, että näin silmissäni
juhlapöydän täynnä erilaisia ruusulautasia
ja lautaset herkkusia pullollaan.

No, yritän nyt toipua tästä.
Kukkakaupassa kävin hakemassa
valkoisia tulppaaneja,
yhdeksän oli mulle jäljellä, ne otin
ja kaksi tuollaista kaunotarta,
olisivatkohan olleet jättileinikkejä.
Hurmaavia minusta.

Aion nyt tuijotella niitä
ja siemailla vaaleanpunaista kuohuviiniä,
kun kerran hömpsähtelylinjalle on lähdetty.
Lauantain kunniaksi!



14 kommenttia:

tinttarus kirjoitti...

UUsi sana tuntuu suussa mukavalta ja antaa luvan tehdä jotakin kepeää...hömpsähtää siis. Ihana!
Minä olen hömpsähdellyt kesäkirppiksillä ruusupullalautasiin (vai miksi niitä virallisemmin kutsutaan hmm)ja niistä on kiva kattaa kahvipöytää kesällä terassille.

Jatkahan hömpsähdyslinjallasi viikonloppua niin mukavan kepeästi kuin suinkin!!

Pst. silmät sulkien osaan jo nähdä sen herkkukattauksesi...onnistumisia siispä seuraavien ruusulautasten kohdalle!!

Pikkusisko kirjoitti...

Tekee hyvää vähän hömpsähdellä silloin tällöin! Mukavaa viikonloppua!

kata kirjoitti...

Sivusi on uudistunut! Hyvän värinen ja keväinen! Ai että mun alkoi tekemään mieli kirpparille...jospa huomenna.
Ruokailu ruusulautasilta kuulostaa hurmaavalta! Meillä oli pari vuotta sitten tyttären yo-juhlat ja silloin tyhjensin kirpputorit ruusukahvikupeista ja aseteista, ja juhlapöydän koristelin sitten ruusun terälehdillä. Hömpsähdin siis täysin ruusuteemaan minäkin :) Launtaiterveiset!

Annuli Viherjuuri kirjoitti...

hei sinulle ja kiitos kommentistasi. Kaunis blogi sinullakin. Minullakin on tuo haave, että joskus kattaisi pöydän erilaisilla ja kuitenkin yhteensopivilla kukkalautasilla. Se on kaunis haave. :)

elinam kirjoitti...

Mulla monesti kirpparilla tekis mieli ostaa kans lautasia ja laittaa omat tylsät kermansaven valkoset vaan myyntiin- ihana ois ku oiski kaikki erilaisia. Ja lasit kans! Jos ois kaapeissa tilaa, meillä ois molemmat vaihtoehdot :)

Maria kirjoitti...

Ruusuja ei voi koskaan ollaa liikaa♥
Hyviä hetkiä Satu edelleen sinulle.

Nina kirjoitti...

Ihanaa! Ja kiitos, sain uuden sanan, hömpsähtää. Ihanaa! Ja minäpä uskon että koskaan, siis koskaan ei voi ihmisellä olla liikaa ruuslautasia...

Kirjailijatar kirjoitti...

Hömpsähdellään vaan :)

Minusta kukikkaat lautaset ovat kauniita, romanttisia, tuovat lapsuuden kahvipöydät mieleen.

Löysin tänään uuden kirpputorin, ehkä suuntaan sinne huomenna. Mukavaa viikonloppua, kippis!

Ninnu kirjoitti...

Tervetuloa kerhoon! :-) Ruusut eri muodoissa ovat vaan niin ihania. Ei sille mitään voi :-).

Kohta löydät itsesi ristipistoilemasta ;-)

Prisca kirjoitti...

Hihii... naurattaa...nyt ilmeisesti sitten keräilet juu... hyvä idea sinänsä ja ihana mielikuva. pidä siitä vaan kiinni !

Ritva kirjoitti...

voi hömpsänkeikkaa!
tunnistan taudin oireet- mahtaako olla saman taudin joku rinnakkaismuunnos, tiedäthän niitä matkamuistolautasia maailman eri kulmilta- onko ne nyt karmeita vai huvittavia vai mitä? mulla on päässä sellanen kattausviritys- kaikenmaailman lautaset ja lasit ja iloinen seurue, mitäs sanot?

ps. ja kukkia kans, kevät sipsuttaen tulevi...

Satu kirjoitti...

tinttarus! Oi kesäterassi!! Näen sen silmissäni. Kiitos, hömpsähtelyolo yhä, kunpa tämä sunnuntai olisi huiman hidas! Katsotaan, miten vauhdilla ruusuisia osuu kohdalle, kuinka pian voin pitää ruusujuhlat! :)

Pikkusisko! Kyllä vaan, ja vielä ihan noin yllättäin, metsästin siellä kirpparilla lampunvarjostinkehikkoa, mutta lautasten ja pilvipaidan kanssa plasin kotiin, hm...Sinulle myös inspiroivaa viikonloppua!

kata! Kiitos, on joku valkoinen olo nyt, kukkia myöten. Mä ehdin tosi harvoin kirpparille, eilenkin kymmenessä minuutissa juoksin läpi... Käytkö täällä kirppareilla, vai löytyykö teidän nurkilta hyviä? Oi, ruusunlehdet ja kaikkia, ihanaa, tyttösi oli varmaan iloinen, että hömpsähdit! Mä ajattelin, etten niinkään tarvitse kuppeja ja pullalautasia, vaan että näillä ruusuisilla olisi tarjottavat, katsotaan, mihin tämä sitten lopulta päätyy...Lempeää sunnuntaita! Mulla on sämpylätaikina kohoamassa.

Annuli! Voi, kiitos, olipa mukava, että tulit! Kaunis haave, todella!
Minä olen aina ollut heikkona erilaisiin keramiikkakuppeihin ja kulhoihin, ja aina pöydässä onkin sekalainen seurakunta sellaisia. Siksi nämä ruusut nyt yllättivät mut täysin, vaikkei mulla ole koskaan mitään niitä vastaankaan ollut. Haaveillaan vaan!

elinam! Juuri tuo, jos kaapeissa olisi tilaa...mä ajattelin kirpparilla, että joo, näitä lautasia mahtuu varmasti vino pino johonkin koloon, päällekkäin kun ovat, eivät vie suurta tilaa...heh, kun tilaa vaan ei ole!
Mä tykkään eripareista, haluaisin tuolitkin niin, että olisi erivärisiä, voisi istahtaa aina sille värille, mikä olo on. Meillä on juomalaseina useimmiten hillopurkkeja :)

Satu kirjoitti...

Maria! Kiitos Maria, sinä olet ruusu, suloien! Hyvää sunnuntaioloa toivon sulle!

Nina! :) Olet siis ihan hömpsähtänyt ruusulautasiin! :) Ja mukava kuulla, että niitä voi olla vaikka pilvin pimein! Halaus!

Kirjailijatar! Kunpa sinne teidän kulmille ehtisikin joskus kirppareille! Ehkä voisin kesäretkeksi kirjata kalenteriin valmiiksi, jos sitten onnistuisi.

Lapsuuden kahvipöydät, varsinkin mummojen luona...kyllä! Romanttisia ovat, hurmaavia, ajattelin, että tyttärien juhliin sopisivat ja saisivat sitten joskus ne kaikkki mukaansa...

Ninnu! Ruusukerho!! Jes! :) On ne, vähän kyllä yllättivät mut, mutta ei se haittaa, sopivat tänne sekamelskaan hyvin! Teillä onkin ihana kesällä, kun on oikeat ruusupuskat ja kaikki, mehän voidaan pitää ruusukerhon kokoontuminen teillä ruusuntuoksun äärellä...palaverin paikka! ja otan ristipistot mukaan! ;)

aurinko ja kuu! No mä en tiedä naurattiko mua edes, lähinnä olin ällikällä lyöty. Kun niissä on kultareunatkin. :D No mutta pidän kiinni mielikuvasta ja joskus vielä tytöillä on ruusujuhlat!

Ritva! Hei ihan varmasti sama tauti, iskikö sullakin ihan yllättäin? Aika paha. Mutta joo, näen kyllä sen sun viritelmän mielessäni, ja oikeastaan näyttää ihan huippuhauskalta! Kansainvälinen meininki, iloinen tunnelma! Anna palaa, nainen!

En kuitenkaan luovu mun keramiikkaintohimosta, ruusut ovat sitten vaan special-juhlaa.

Kukkia, kukkia ja valokin jo yltää melkein kello viiteen, ajattele! Sillä mennään, tarmokkaasti! Ja haaveillaan juhlista!

Ninnu kirjoitti...

Et tainnut muistaa kuinka matalia ne ruusut vielä ovat, mutta voihan siellä nurtsilla istuksia silti :-D. Vielä menee muutama kesä ennen kuin ollaan lähelläkään isoa ruusutarhaa. Mutta ihania ovat.

Yksi ruusupensas on sentään rehevä ja kookas, mutta se onkin edesmenneen anopin istuttama :-).