olin viikonlopun
ja ehkä vieläkin.
Hämyssä, harmaassa unimaassa.
Voin herätä sitten vaikka perjantaina.
Sain keittiöön kuitenkin syystunnelman verhoilla,
pois kirkas oranssi.
Rakkaalla siilillä, ystävältä aikoinaan saadulla,
on oma pesäkolo.
Nyt siili sai kaverin, tonttusen,
joka minulle ihanalta taholta saapui,
mutta vasta nyt kunnolla kotiutui,
kun keittiö syksyksi muuttui.
Joulusta muistuttaa, suloisesti.
Huhuilee aamusella kynttilänvalossa,
herättelee kahvinkeittäjän.
Rauhallista viikkoa kaikille!
3 kommenttia:
Siis onko jo lupa laittaa pienenpieni tonttunen johonkin kahvinkeittoa vahtimaan, ihanaa !!! Jo monena aamuna kun on ollut kuuraa maassa, on se ollut mielessä kun on kynttilöitä sytytellyt... seuraavana pakkasaamuna joku meidän tonttusista herää kaapin kätköistä keittiöön, jos kerran teilläkin! <3
Voi miten mukavaa että Hän♥ kotiutui vihdoinkin:D kuten lupasin kaveri saapuu kyllä ennen joulua.Ihanaa hämäränhyssy-aikaa sinulle Satu suloinen
Maria
Kata! Kyllä, mun mielestä ihan ehdottomasti! Tämä loka-marraskuun vaihde on aina se hetki, kun joulu alkaa kuplia mielessä ja tonttuset hypellä ikkunoitten takana. Tuli sinun joulukalenterisi mieleen :)
Maria! Olen Hänen kanssaan tässä aina välillä jutustellut ja Hän on vihjaillut, että voisiko noi verhot vaihtaa, kesä pois ja tonttuaika esiin...nyt sitten viimein! :) Hämäränhyssy on ihanuutta. Maria kiitos, lämmin halaus sulle sinne!
Lähetä kommentti