olevani välillä hitauden huippu.
Kultainen ystäväni Ninnu
antoi minulle kauniin tunnustuksen,
johon nyt viimein vastaan!
Toivottiin kerrottavaksi kolme asiaa, mitä rakastan.
Läheisteni lisäksi rakastan
mielenrauhaa,
kaunista, kuvallista kerrontaa
ja
intensiivistä, intohimoista tekemisen tilaa.
Lisäksi pyydettiin esittelemään
kuva, jota rakastan.
Tuossa yllä on kuva Kiilopäältä, Saariselältä.
Hieno reissu,
taivas, mikä maisema.
Kosketti syvältä, jotain minusta jäi.
Toivottiin myös tunnustusta jatkettavaksi,
mutta tällä kertaa haluan vain
lähettää terveiset ihanalle Johannalle.
Kiitos, kun olet siellä!
Ja kiitos Ninnu, ilahdutit!
Ja vielä enemmän olen myöhässä
suloisen Auringon ja kuun
haasteen kanssa.
Mutta parempi myöhään...
Seitsemän asiaa minusta.
Kerron, mitkä seitsemän asiaa mielessä tällä hetkellä.
1 Koulutyöt ja erityisesti henkilökohtainen opetussuunnitelma
sekä tekeillä oleva Life Map
2 Kunpa lapset eivät sairastuisi tähän flunssaan tai mihinkään muuhunkaan,
ensi viikolla syysloma heillä ja isällä ja viikonloppuna olisi
reissu mummin ja papan luokse...
Poika tosin jo oireilee...
3 Neulomukset. Olisi kova vimma tehdä, koko ajan.
Taitaa liittyä syksyyn. Ihana käpertyä sohvan nurkkaan lankakerien kanssa.
4 Koti kaipaa kohennusta ja huoneiden vaihtoprojekti meneillään.
Eli jatkuva kaaos ja keskeneräisyys.
Yritetään jouluksi saada kuntoon. Ainakin päällisin puolin.
5 Monta kirjaa odottaa lukemista. Kesken neljäs Harry Potter
ja Linda Olssonin Laulaisin sinulle lempeitä lauluja.
Hidasta on, kesällä ehdin lukea ihanan paljon,
nyt aika menee luonnollisesti koulutöissä. Vähän kuitenkin, silloin tällöin.
6 Syksy tuntuu hyvältä. Odotan marraskuuta.
Yritän tulla juttuun pimeän kanssa, siis yritän.
Haluaisin nyt nähdä Jäämeren.
7 Täytyy mennä nukkumaan. Toivon levollista yötä,
ettei yskittäisi, voisin vaikka tilata Jäämeri-unen nähtäväksi.
Aamulla kello soi puoli seitsemän.
Lämmin kiitos sinulle, Aurinko ja kuu!
6 kommenttia:
Onnea tunnustuksesta! Täällä luonasi on aina ihana käydä, tunnelma on niin kiireetön ja selkeä, vaikka väitätkin, että teillä on kaaos. :)
Minäkin haluaisin nähdä Jäämeren tähän aikaan vuodesta. Tai sitten joskus joulukuussa. Se vasta olisi.
Mä olen kanssa vähän hidas..
Ja nyt päättelen näkemästäni ja lukemastani, että tuon edellisen postin kuvissa teillä on saattanut olla koulutehtävä, jossa on pitänyt kuvata rytmejä. Hienoja kuvia, tykkään paljon!
Voimia ja valoa sinulle!
Se, että uskaltaa olla hitauden huippu, on hieno piirre! :-)
Varsågod! :-) Upeita kuvia taasen.
Ilse! Voi että, kiitos Ilse, olipa ihan kuulla! Jäin oikein nyt miettimään tuota, varmaan niin, että tänne haluan sen tunnelman mistä haaveilen, vaikka kaaosta onkin muuten ympärillä. Oikeastaan kun tarkasti mietin, meillä on aika rauhallistakin kotona, lapset on jo niin isoja, että osaavat olla jo iisistikin. Kaaos on eniten sitä sekamelskaa ja pinoja ja pölykoiria ja liikaa kamaa. Olen järjestyksen ihminen ja se ei näy täällä, onneksi sitten ehkä tunnelmana blogissa kuitenkin. :) Ja tietty arkikiire saa kaaoksen päähän hyvin nopeasti.
Niih, Jäämeri, kelpaisi ihan koska vaan. Joku hillitön kaipuu sinne, vaikken ole ikinä käynyt.
Lankastia! Kiitos sinä ihana! Haa, näet kaikessa koulutehtäviä, mistäköhän johtuisi?! :) Ihana ajatus tuo rytmien kuvaus, mutta ei , ei ole sellaista tehtävää. Vaikka mieluusti sellaiseen tarttuisin! Halaus!
Linnea! Jes, kiitos tästä! Tällä mennään. Käytän tota vielä joskus, kun koulussa kerron, että ei, en ole vielä tehnyt...:D
Ninnu! Tack så mycket, min vän!
Voi kiitos Satu :)
Halaukset!
Lähetä kommentti