torstai 20. elokuuta 2009

Kipaisin




pellon laidalla

hengittämässä
huokailemassa
hiljentymässä








pieni hetki
iso tunne

kantaa taas eteenpäin




18 kommenttia:

Syysleimu kirjoitti...

Hyvät ajatukset tässä. Totta se on, pieneen mahtuu se iso.

Anonyymi kirjoitti...

Paljon kerroit!

Tanja kirjoitti...

Ja ottamassa hienoja kuvia! Minä juuri samankaltaisen pellon laidassa iltalenkillä harmittelin, että jätin kameran kotiin.

kata kirjoitti...

Nämä kuvat näyttävät upealta mustaa taustaa vasten!

Eija kirjoitti...

Noita tupsukoita olen kanssa ihaillut lenkilläni:) kivat kuvat!

Marja kirjoitti...

Hyvä kirjoitus. Pienellä saa aikaan suurta. Pienillä sanoilla ja pienillä kipaisuilla pellonlaitaan.

Tirpana kirjoitti...

Kaunis kirjoitus. Pyähdyttävä.

Hyvältä näyttää myös tuo edellisen postauksesi Purohuivi =)

Satu kirjoitti...

Syysleimu! Kiitos sinulle. Niin, kun sen muistaa huomata, edes joskus.

vilukissi! :)

Tanja! Kiitos! Se on ikävä tunne, kun tajuaa, että kamera puuttuu...Välillä jätän tarkoituksella kotiin, mutta koko ajan harvemmin.

kata! Kiitokset, hyvä juttu! :)

Eija! Söpöjä ovat! Kiitos!

Ilona! Kiitos sulle! Usein pienestä kiinni.

Tirpana! Oih kiitos! Ja huivikin kiittää kehuista! :)

Prisca kirjoitti...

Ihana paikka sulla minne paeta ajatuksiin.
Harrastan myös välillä tuota.Hyvin sanottu.

Satu kirjoitti...

aurinko ja kuu! Kiitos sulle. Pienikin hetki rauhassa on taivas. Ja kauneutta ympärillä.

outi kirjoitti...

Kiitos hetkestä. Näiden kuvien äärellä rauhoittuu itsekin.

Linnea kirjoitti...

Pitäisi aina muistaa nämä pienten hetkien isot tunteet. Antavat toivoa.

Satu kirjoitti...

Outi! Ole hyvä! Olipa mukava kuulla! :)

Linnea! Oikeassa olet!

Villilintu kirjoitti...

Ihanaa! "pieni hetki, iso tunne", niin hyvin sanottu. Sitä se juuri on. Ja kuinka kauniita kuvia.

Ritva kirjoitti...

kipaista on hyvä.
ja huomata myös.
hienot kuvat!
miten se meni...hyvät kuvat, parempi mieli?

Satu kirjoitti...

Viillilintu! Kiitokset sulle!

Ritva! Kyllä, juuri niin se menee! :) Kiitos!

Anonyymi kirjoitti...

Hei Satu :) Olit tehnyt aivan IHANAN tuon purohuivin! tosi nätit värit ja ihanat ne kukkaset niissä päissä :) toiv. nähdään pian! t. Sande

sade kirjoitti...

Mulla sama juttu. Luonto tuo voimaa. tässä lähellä on yks pelto jonka luona käyn hengittelemässä <3