keskiviikko 22. heinäkuuta 2009

Unessa



kuutamolla,
sumussa,
pihalla...
miten vaan,
mutta alkuviikon olen ollut jossain ihan
ajelehtivissa tunnelmissa.
Tarttunut vain hetkeksi pieniin asioihin,
vaeltanut oudoilla ajatuspoluilla,
ollut levotonkin.

Paljon mukavaa tekemistä odottamassa.
Heti kun herään tästä...
ihan pienet unoset vielä...





(ps. se ei ole viinipullo!)

7 kommenttia:

Lankastia kirjoitti...

Niin se vaan on. Välillä pitää touhuta ja välillä levätä. Onneksi keho yleensä kertoo, koska on aika ladata akkuja.

kata kirjoitti...

oli mikä tahansa pullo tai lasi, niin ihana kuva ja ihana väri!! ja hei, tuollaista olotilaa taitaa olla liikkeellä, olen ollut kuin nukkuneen rukous koko päivän, just keitin ison kupin vahvaa kahvia, josko se auttaisi?

elina kirjoitti...

Tuo olo tuntuu olevan pakollinen ennen inspiroitumista, levottomuus joka ärsyttää eikä huvita tehdä mitään..kunnes tylsistyy tekemättömyyteen ja yhtäkkiä ideoita ja intoa taas pursuaa. Minulla vaihtelee nuo kaksi olotilaa välillä liiankin usein, miksei vain voisi kokoajan olla täynnä intoa ja inspiraatiota? Saisi paljon aikaiseksi.

Linnea kirjoitti...

Vaeltelu oman pään sisällä ja omissa ajatuksissa tekee välillä hyvää. Silloin on huono juttu, jos ei 'unimaailmastaan' pääse irti. Liekö kuu tai joku muu taivaankappale omituisessa asennossa, kun levottomuutta on ollut liikkeellä täälläkin. Ei osaa aloittaa mitään...

vilukissi kirjoitti...

Luovuus tarvitsee vain oleilua oman pään sisässä ja sielläkin olla välillä ajattelematta yhtään mitään!

himalainen kirjoitti...

Uniolo on hyvä. Jotta taas voi tehdä uutta, pitää välillä olla. Sadepäivät olisi siihen oikein hyviä.

Satu kirjoitti...

Lankastia! Se on totta, keho kertoo ja välillä yrittää suorastaan huutaa.

Kata! Kiitos, se on se vihreä...Täällä ei eilen auttanut edes kahvi, mitenkäs siellä?

elinam! Sepä!! Miks tämmöstä nahjustamista tarvitaan?? Levotonta edestakas vaeltelua ja aina tässä tilassa syödäpuputan ihan liikaa ...No, nyt varmaan ihan kohta se villi inspiraatio nappaa kiinni...sitä ootellessa...

Linnea! Se aloittaminen juuri...varsinkin kun on monta asiaa, mihin voisi tarttua...ja lopulta ei tule tarttuneeksi mihinkään.

vilukissi! Ja siihen "olla ajattelematta yhtään mitään"-tilaan voisi kyllä se viinipullo olla isona apuna...;)

himalainen! Onhan se ihan totta. Jos se ei vain ottaisi päähän! No kyllä mä täältä alan hiljaksiin herätä.