torstai 23. syyskuuta 2010

Syyspäiväntasausjuhlaa



vietettiin meillä täällä pimeän tultua,
kaikkien palattua kotikoloon.
Kynttilänvalossa
pizzaa ja omenapiirakkaa
mustaherukkamehun kera.

Vaikka maailma pimenee ja kylmenee,
silti voi juhlia.

Syys on kaunis, täynnä tunnelmaa.







8 kommenttia:

Mirka kirjoitti...

ihanat juhlat teillä! tunnelmallista!

sade kirjoitti...

Voi miten ihana idea pitää tuollaiset juhlat <3

Maria kirjoitti...

Syyspäivää Satu sinulle myös tänään -kauneinta !
Maria

Paula kirjoitti...

Samat hommat siis teilläkin, omenapiirakkaa ja mustaherukkamehua :) Jostain syystä olen nyt nauttinut syksystä enemmän kuin moneen vuoteen. Pidän jopa viileydestä.

Lissu kirjoitti...

Kuvasi ovat (taas) taivaallisia. Olen vasta nyt herànnyt hellehorroksesta ja nauttinut tàysillà syksyn tulosta.Rentouttavaa viikonloppua sinne.

elina kirjoitti...

Samat tunnelmat - meillä oli myös eilen pitsaa ja omenapaistoista. Vaikkei kyllä kyseisestä juhlasta tietoakaan..sitä arjen pientä juhlistamista, se on parasta!

Inkivääri kirjoitti...

Kiva idea, tarttis itsekin kehitellä tuollaisia pieniä kotoisia juhlapäiviä:) Kuvissa on juuri niin lämmin tunnelma kuin kuvittelen pienessä kotijuhlassa olevankin.

Satu kirjoitti...

Mirka! Kyllä oli, ihan pienet, mutta omat! :) Kiitos sinä suloinen.

Sade! Eikö! Tuli sellainen tarve arjen juhlalle. Aikoinaan nuorena likkana tykkäsin syysillanistujaisista ja syyspäiväntasaus on aina ollut jotenkin kiehtova. Kiitos sinulle!

Maria! Kiitos lämpöinen, tämä on ollut niin lämmin ja lempeä, tämäkin syyspäivä.

Paula! Ai sielläkin! :) Minä olen ollut syysihminen, vaikka kesä nykyään melkein vie voiton. Tämä syksy ei ahdista, monena edellisenä on tuntunut ankealta, nyt ei.

Lissu! Kiitos Lissu, ilahdutat minua! :) Tämä syksy on lempeä. Onnellista viikonloppua sinullekin!

elinam! Vau, sama meininki sielläkin! :) Kyllä, nimenomaan arjen juhla parasta.

Inkivääri! Lämmin kiitos sinulle! Juhlat olivat pikkuruiset ja pikaisetkin, mutta yhteinen tunnelmahetki kuitenkin, tärkeä.