matkasin aamulla töihin. Tasaista harmaata, sellaista mikä saa sisälläni kuplia aikaan, niin kiehtovan ja kauniin näköistä. Melkein jatkoin ohi työpaikan, houkutti mystinen maisema,
sumuun jatkuva tie...
Päivällä sateen väriä, pimeää, väripilkkuja puissa vielä kuitenkin. Tapasin eräänä aamuna omenapuun, joka oli jo lehdetön. Vain omenoita oksilla vielä. Sitä jäin miettimään, kuin elokuista Omenarantaakin.
Oli jo hämy kun työpäivä päättyi. Astuessani ulos maailma oli ihan punertava. Ei vain pensaitten lehdet, vaan koko maailma. Kaunis, turvaisa. Pian kohtasin upeaa keltaista, punainen väistyi ja pelkkää keltaista, vaahterassa vielä ja sen alla ja ilmassa ja kaikkialla.
Kotona suojassa pimeydeltä. Tultiin, kun ensin käytiin erään synttärisankarin ovella paketti kädessä. Juhlat ovatkin vasta viikon päästä. Voi meitä. Onneksi minua ja tyttöä kuitenkin vain nauratti. Hömelö äiti. Eikä iskäkään huomannut vaikka kutsukortin luki. Mennään uudestaan ensi tiistaina.
9 kommenttia:
Hih...Synttärijutulle...
Tuo usva...
Sitä oli Helsingin keskusta pullollaan tänä aamuna.Ihmeellinen... toivoin niin, että olisin ottanut kameran mukaan.Olisin jäänyt Hakaniemen sillan juureen kuvaamaan ja varmastikin myöhästynyt töistä.
Ajattele, saatte nauttia synttäreistä kahteen kertaan ;-)
eläköön hömelyys!
nauratin juuri tyttären tytärtäni kun sanoin, että mulla on ihan tyhjä pää. ei se vielä naurattanut (!) tokaluokkalaista, jonka täytyy kaiken aikaa opetella uutta, mutta kun lisäsin, että olen siitä iloinen ja tyytyväinen- jo ratkesi nauramaan :)
eli salaisessa sumussa ja hyvillä mielin!
ps. olen lähdössä pariksi viikoksi pohjois- norjaan, katsomaan kun päivä lyhenee- niin tai revontulia!
voi hyvin! nähdään taas pian!
Ihanan positiivista. Niin paljon värejä ja kauneutta tässä "aika" tasaisen harmaassa ajassa. Ja se olin minä tuon edellisen kommentin poistaja, meni vähän mönkään. Mukavaa loppuviikkoa!
Mukava huomata, että muutkin sekoilevat synttäriaikojen kanssa: Itse muistin 6kymmpistä naista 10 kk liian aikaisin, mutta ei sekään mitään, laitoin onnittelukorttiin, että myöhästyneet synttärionnittelut...
aurinko ja kuu! Niinpä, muakin harmitti kun kamera oli kotona. Olisikin ollut aikaa vain kuvailla ja ihastella! Ja joo, hih sanon minäkin! Mutta aina ei voi onnistua tässä aikatauluviidakossa!
Linnea! Jepjep, positiivista aattelua! :)
Ritva! Pala hömelyyttä aina välillä paikallaan! Ja sumeutta myös...Pääasia, että hyvä mieli pysyy!
OIOI pohjois-Norja! Onnentyttö olet! Kaunista matkaa!
Pikkusisko! Kiitos, sinulle myös, jo torsti! :) Juu, hirmusti värejä, silmäniloa!
Vilukissi! :D Eikä!? Onneksi muutkin sekoilevat! :D
Ihana sumu, vaikka en itse nähnytkään, mutta uskon sinua :) Tiedän niin tuon tunteen, kun haluaisikin jatkaa matkaa työpaikan ohi, toivoen että bussi olisikin matkalla jonnekin sumumaailmaan.. Olisi niin ihanaa vain uppoutua ajatuksiin nauttimaan.
Villilintu! Vielä jonakin aamuna teen sen. Ajan ohi. :)
Lähetä kommentti