oli viileä ja
hauraaseen valkoiseen peittynyt.
Ääninä kaukainen koiran haukunta,
kiven kolahdus jään pintaan,
tyttösen lörpöttely.
Viikonloppu oli lumoava
aamupakkasen ja auringon
rauhaisa liitto.
Tänään satoi,
vettä ja lehtiä.
aamupakkasen ja auringon
rauhaisa liitto.
Tänään satoi,
vettä ja lehtiä.
19 kommenttia:
Ihanat kuvat!
Sunnuntaiaamuna harmitti kun en päässyt kuvaamaan pysähtynyttä maailmaa ja valkoisia taideteoksia. Mutta onneksi niitä aamuja riittää tulevaisuudessa:)
Kauniita kuvia!
...hiljaisuus kuului kuvissasi.
Valtavan kauniita kuvia !!! Tuli jotenkin jouluinen olo vaikka syksyssä ollaan. Asutko järven rannalla!?
Kuura ja kirkas auringonpaiste, uoeata!
Oi mitkä tunnelmat näissä. Keskikaupungilla ei tällaista rauhaa pysty varmaan millään saavuttamaan.
Sinulle on aistihaaste blogissani :-).
"nyt ei mikään liiku"....
kaunis lause ja niin hyvä olotila.
Aamupakkanen?
Niin, kai se on jo aikakin.
Kaunista. Herkkää, hiljaista kauneutta. Ja tuo pieni määrä keltaista..luonto on niin lyhyen hetken tämän värinen.
Kiitos, tätä oli ihana katsoa ja lukea!!!
Ihanan rauhaisaa! Mukavaa viikoa!
Onpa kaunista ja rauhallista!
niina! Kiitos sinulle! Varmasti tulee uusia upeita aamuja.
Maija! Oi kiitos. Kuvasin viikonloppuna PALJON.
Irmeli! Voi, kiva kuulla, kuiskailen täältä sinulle.
Kata! Kiitokset! Asun kaupungissa kerrostalossa... :) Vierailtiin vanhempieni luona maalla.
Soile! On se upeata. On nämä vuodenajat rikkaus.
hanna! Kiva jos pidät! Niin, olin iloinen että juuri tämä viikonloppu saatiin olla maalla.
Ninnu! Kiitos! Sain saman Vilukissiltä ja palaan asiaan! :)
Violet! Lause jäi päähäni soimaan. On se, aamupakkasen aika. Ja liukkaan.
lankastia! Oih, ole hyvä! Niinpä, vain pieni hetki...
Pikkusisko! Kyllä oli rauha maassa. Sinulle myös onnellista viikkoa!
Linnea! Oli juu, tuntui ihanalta olla kauneuden keskellä hiljaa.
Ihanat kuvat. Rauhalliset ja niin kauniit. Pieni odottava tunnelma siirtymisvaihe. Sysyä vielä, mutta kohta jo talvi...
Pakkasaamun kauneutta ja rauhaa...
Huokailen ja taas huokaan.
Olen ihastellut samaa. Syksy on ollut keltainen, nyt jo taittumassa tummaan oranssiin, ruskeaan. Upeaa valoa. Aamulla huurteinen maailma on kuin jähmettynyt. Odottaisi melkein, että maailma ravistelisi kuurat niskoiltaan, jotta se pääsisi vähän oikomaan jäseniään. Kaunis postaus.
Tirpana! Kiitos sulle! Totta, odottava tunnelma...
Inkivääri! Juuri sitä! Levollista!
Outi! Kiitos! Ihana vertaus...että pääsisi oikomaan jäseniään! :)
Pikkujutut! Niin, huokaan minäkin... :)
Kaunista.
Lähetä kommentti